LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
Tervetuloa lukemaan tarinoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijoiden ja kenttämestarien työstä näytteenoton, tutkimustyön, tapahtumien, vesistökunnostusten ja muiden aiheiden parissa!
Länsi-Uudenmaan virtavesistä murto-osa luonnontilaisia
Kesän 2022 aikana inventoimme kahdessa eri hankkeessa yhteensä yli 60 kilometriä virtavesiä Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä. Inventointien tarkoituksena on tuottaa tietoa purojen luonnontilasta, kunnostustarpeista, sekä puroluonnon muutoksista.
Tarinaa raakuista
Mustionjoen jäljellä olevien aikuisten raakkujen määrää on seurattu muutamien vuosien välein. Tulosten perusteella raakkumäärä pienenee lähes 10 % joka vuosi: 2010 Åminneforsissa arvioitiin olevan 2 000 raakkua, mutta kymmenen vuotta myöhemmin vain noin 850.
Kalanpoikasten tunnistaminen vaatii tarkkaa työtä
Ahvenen ja kuhan poikasten pyydystäminen ajoitetaan touko-kesäkuulle poikasten kuoriutumisen aikaan. Kuha kutee vesien lämmetessä yli 10 °C touko-kesäkuussa. Poikaset kuoriutuvat 4–5 mm pituisina 5–9 päivää kutemisen jälkeen. Ahvenen poikaset kuoriutuvat 5–6 mm pituisina touko-kesäkuussa 10–15 päivän kuluttua kudusta.
Särkikalojen hyötykäyttöön boostia
Särkikalojen käyttö elintarvikkeiden raaka-aineena on herättänyt kiinnostusta niin yksityishenkilöiden kuin myös massatuotannon puolesta. Särkikala onkin lähiruokaa parhaimmillaan. Suomessa on 19 särkikalalajia, joista tunnetuimmat ovat varmasti lahna ja särki. Molemmat näistä sopivat hyvin ravinnoksi.
Kesäisiä muistoja HOLA Lake maastopäiviltä
Länsi-Uusimaan HOLA Lake II –hankkeessa järjestettiin kaksi maastopäivää kesäkuun alussa. Molemmissa tapahtumissa sää suosi erinomaisesti osallistujia. Maastopäivät ovat siitä mainioita, että niiden aikana päästään myös tekemään itse. Ensimmäisessä päivässä maanantaina 6.6. keskityttiin vieraslaji isosorsimoon sekä suoritettiin niittotalkoot. Saman viikon lauantaina, 11.6., pidettiin taas Katiskasta kalaan keittiöön -päivä, jossa päästiin tutustumaan katiskakalastukseen sekä särkikalojen käsittelyyn.
Kokemuksia ja oppeja virtavesikunnostuskurssilta
Muutamia vuosia sitten halusimme muuttaa oppimiskäyrämme kulmakerrointa ja etsimme mahdollista kurssitarjontaa virtavesien kunnostamiseen liittyen. Aiheeseen liittyviltä kursseilta emme oikein saaneet mitä olimme hakemassa. Mistä löytyisi sellainen kurssi, jossa voisi syventää osaamistaan eri näkökulmista, pääsisi suunnittelemaan, kokeilemaan, vertaisoppimaan ja jakamaan kokemuksia?
Keppitesti ja lasitesti auttavat tunnistamaan sinilevän
Sinilevät eli syanobakteerit ovat mikroskooppisia kasvien tavoin yhteyttäviä eliöitä, joita esiintyy vesistöissä luontaisesti. Rehevöityminen ja lämpimät säät kuitenkin edesauttavat sinilevien runsastumista, mikä voi aiheuttaa veden virkistys- ja talouskäyttöä haittaavia massaesiintymiä eli leväkukintoja. Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
Pysäytä Isosorsimo
Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Vieraslaji syrjäyttää massakasvustollaan alkuperäisiä rantakasveja eikä sillä ole luontaista vihollista tai kilpailijoita, mikä mahdollistaa sen leviämisen tehokkaasti.
Kalojen iällä on väliä
Kalojen ikä voidaan määrittää luotettavasti kalojen luutumista, joita ovat suomut, kiduskannen takana sijaitseva hartianlukkoluu (cleithrum) sekä aivoissa sijaitsevat otoliitit eli kuuloluut.
Hajavesineuvojan matkassa
Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on tehty Länsi Uudellamaalla vuodesta 2009. Neuvontaa tehdään monipuolisesti sähköposti ja puhelinneuvontana sekä neuvontapisteillä ja kiinteistökäynneillä. Neuvonnassa kerrotaan haja-asutuksen jätevesien käsittelystä muun muassa jätevesijärjestelmistä ja lainsäädännön vaatimuksista. Neuvonta on aina puolueetonta ja maksutonta. Neuvonnan tavoitteena on antaa asujille ja mökkiläisille tarvittavat neuvot asianmukaiseen jätevesien käsittelyyn.