Maatalouden vesiensuojelu Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uudenmaan vesistökunnostuskohteet kartalla >>

Maataloudella on tärkeä tehtävä: tuottaa korkealaatuista suomalaista ruokaa ruokapöytiimme. Kuten kaikki muukin ihmistoiminta, maatalous aiheuttaa kuormitusta ympäristöön. Maatalouden tärkeimmät ympäristöhaasteet liittyvät vesistöihin, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Maatalouden vesiensuojelukysymykset ovat globaaleja koskien Suomen lisäksi kaikkia maita missä maataloutta harjoitetaan. Maatilan peruspilarit ovat hyvärakenteinen, tuottava maa ja viljelijän osaaminen. Pitkällä tähtäimellä samat toimenpiteet edistävät niin ympäristön hyvää tilaa kuin hyviä satotasoja.

Maatalous Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uusimaa on vanhaa maatalousaluetta, jossa peltoalueet levittäytyvät mosaiikkimaisesti vesistöjen, metsien sekä jääkauden aikaisten harjujen ja reunamuodostumien väliin luoden monimuotoista ympäristöä ja maisemaa.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2023 Länsi-Uudenmaalla oli 1 125 maatilaa, johon myös laskettiin puutarhatuotannon tilat. Länsi-Uudellamaalla on noin 1 100 maatilaa.

  • Keskimääräinen tilakoko oli 60 hehtaaria.
  • Rehunurmea viljellään noin 15 000 ha alalla, kevätvehnää (sisältää kevätspelttivehnän) n. 10 000 ha ja rehuohraa n. 5 000 ha alalla, sekä mallasohraa n. 5 000 ha Ja syysvehnää 4 000 ha.
  • Härkäpapu (659 ha) ja herne, mihin kuuluvat sekä ruoka- että rehuherne (1 737 ha) ovat tärkeitä typensitojakasveja.

Kuinka pidättää multakerros ja ravinteet pellolla?

Ensisijainen tavoite on estää tuottavan maaperän hiukkasia ja niihin sitoutuneita taloudellisesti arvokkaita ravinteita, fosforia ja typpeä, valumasta sadevesien mukana jokiin, järviin ja mereen, sekä vesistöihin. Maan hyvä mururakenne ei liety ja ehkäisee ravinteiden huuhtoutumisen viereiseen ojaan. Kestävä mururakenne toimii puskurina sään heilahdellessa kuivuudesta sadekausiin. Maan parantunut mururakenne lisää maan huokoisuutta, ja täten kovilla sateilla maa imee ja pidättää sadevettä tehokkaasti. Myös veden varastoituminen maan huokosiin satokasvien käytettäväksi paranee.

Maan rakennetta parantavat:

  • Toimiva vesitalous ja salaojitus
  • Kasvipeitteisyys ja syväjuuriset kasvit
  • Viljelykierto
  • Rengaskuormien vähentäminen
  • Vähennetty maanmuokkaus
  • Eloperäisen materiaalin lisääminen
  • Maanparannusaineet, kuten rakennekalkki, kuitulietteet ja kipsi (ELY-keskuksen karttapalvelusta voit tarkistaa KIPSI-hankkeen kohdealueet, joille kipsi ja sen levitys on ilmaista. Huom. hanke päättyy vuoden 2025 lopussa)
Lisätietoa kestävästä maataloudesta:

Sisältö ladataan sivulle evästeiden hyväksymisen jälkeen