Kaivovesi on pohjavettä

Pohjavedeksi kutsutaan kaikkea maanpinnan alaista vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavesi muodostuu sateiden ja lumen sulamisvesien suotautuessa maa- ja kallioperän läpi. Kun vesi suotautuu maakerrosten läpi, se puhdistuu ja samalla siihen liukenee erilaisia aineita. Pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Pohjavesimuodostumaksi tai -alueeksi kutsutaan pohjaveden kyllästämää ja vettä hyvin johtavaa maa- tai kallioperän vyöhykettä, josta vettä voidaan pumpata käyttökelpoisia määriä. Länsi-Uudenmaan luokitellut pohjavesialueet on esitetty pääsivun kartalla.

Sininen katkoviiva kuvaa koko pohjavesialueen rajausta ja yhtenäinen viiva varsinaista muodostumisaluetta. Pohjavesialueen raja osoittaa aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Muodostumisalue on puolestaan rajattu siten, että tällä alueella maaperä on hyvin vettäläpäisevää ja lisää olennaisesti alueen pohjaveden määrää.

Lisätietoa pohjavedestä ja pohjavesialueista:

Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta voi vaihdella merkittävästi ja olla jopa useita kymmeniä metrejä. Tyypillisimmin pohjaveden pinta on 2–5 metriä maanpinnan alapuolella. Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja on tyypillisesti matalimmillaan loppukesästä ja korkeimmillaan lumen sulaessa sekä syyssateiden aikaan. Maaperän laadusta ja vedenjohtokyvystä riippuen rengaskaivon vedenpinta voi vaihdella huomattavastikin. Hiekka- ja soramailla pohjavettä on runsaasti ja se on yleensä hyvälaatuista. Moreenimailla pohjaveden pinta voi alentua kuivana aikana jopa metrejä normaalitasostaan, mikä pitää ottaa huomioon kaivoa rakennettaessa.

Hyvässä kaivossa kaikki vesi on pohjavettä eikä sinne pääse kulkeutumaan vesiä maanpinnalta. Yksityiskaivojen tapauksessa kaivoon kulkeutuvan pohjaveden muodostumisalue on yleensä kaivon yläpuolisessa maastossa tai tasaisella maalla kaivon ympärillä ja ulottuu jopa satojen metrien päähän. Porakaivon pohjaveden muodostumisalue voi ulottua paljon pidemmällekin. Parhaita rengaskaivon paikkoja ovat rinteiden alaosat, missä pohjavesi purkautuu lähteinä tai sitä tihkuu soille tai vesistöihin. Kaivoa ei tule kuitenkaan koskaan sijoittaa maaston alavimpaan kohtaan, koska sinne kertyvät sade- ja sulamisvedet.