Hulevedet

Mitä hulevesi on?

Hulevesi on rakennetuilta alueilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä rakennusten kuivatusvesiä. Runsaimmin hulevettä muodostuu alueilla, joissa vettä läpäisemätöntä pintaa, kuten asfalttia, on paljon. Hulevedet huuhtelevat mukaansa kaduilta ja rakennusten pinnoilta mm. ravinteita, tiesuolaa, öljyä, raskasmetalleja, roskia ja eläinten jätöksiä. Taajama-alueilla hulevedet ovatkin merkittävin ravinne- ja haitta-ainekuormituksen lähde.

Mitä haittaa hulevesistä on?

Osa hulevesistä päätyy sekaviemäröinnin takia jätevedenpuhdistamolle. Rankkasateiden ja kevättulvien aikaan jätevedenpuhdistamolle päätyy runsaasti, usein kylmää, vettä. Puhdistamoiden mitoituksen ylittävien vesimäärien ja veden kylmyyden takia puhdistamon puhdistusteho heikkenee ja vesistöön, johon käsitelty jätevesi lasketaan, päätyy heikosti puhdistettua jätevettä. Hulevedet olisi tärkeää käsitellä muualla kuin jätevedenpuhdistamolla.

Hulevesiä päätyy myös suoraan käsittelemättömänä vesistöihin. Hulevesien johtaminen sadevesiviemäriä pitkin lähiojiin lisää virtaamia sekä tulva- ja eroosioriskiä ja sitä myöten myös kuormitusta vesistöihin.

Mitä pitäisi tehdä?

Ensisijaisen tärkeää olisi vähentää huleveden määrää imeyttämällä se jo syntypaikalla. Pihojen ja pysäköintialueiden päällystäminen vettä läpäisevillä pinnoilla, kuten soralla, mahdollistaa sade- ja sulamisvesien imeytymisen maahan. Runsas kasvipeite myös lisää veden haihtumista. Mikäli vesien imeyttäminen syntypaikalla ei ole mahdollista, tulisi hulevesiä viivyttää, jolloin hulevesien mukana kulkeva kiintoaine saadaan laskeutumaan. Suurin osa hulevesien mukana kulkevista haitta-aineista on sitoutuneena kiintoaineeseen ja kiintoaineen poistamisella vähennetään huomattavasti haitta-ainekuormaa. Erilaiset hulevesien käsittelyrakenteet, kuten hulevesikosteikot, viivyttävät vettä ja lisäävät samalla alueen viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.

Hulevesien käsittely on jokaisen kiinteistön vastuulla. Kunnat vastaavat kuitenkin hulevesien hallinnan suunnittelusta asemakaava-alueella.

Ritiläkaivojen kautta hulevedet päätyvät usein käsittelemättöminä vesistöön. Ritiläkaivot ovat suomen yleisimpiä roskiksia, joihin heitetään purukumeja, tupakantumppeja ja roskia. Kaikki nämä päätyvät suoraan vesistöön ja lisäävät mm. vesistöjen mikromuovin määrää.

Taajamissa, joissa on paljon koiria ja pinnat on valtaosin päällystetty asfaltilla tai kivellä, voivat koirien ulosteiden paikalliset vaikutukset lähivesistöissä olla merkittäviä. Ulosteet sisältävät vesistöjä rehevöittäviä ravinteita ja terveydelle haitallisia bakteereita. Hulevesien mukana nämä kulkeutuvat vesistöihin. Keräämällä ulosteet pidetään huolta myös lähivesistöistä – ympäristön viihtyisyyden lisäksi.

Hulevesien mukana valuu vesistöihin monia haitallisia aineita. Esimerkiksi auton pesuveden mukana vesistöihin voi päätyä erilaisia haitta-aineita: öljyä, raskasmetalleja, tiesuolaa ja liuottimia.

Ajoneuvo kannattaakin pestä tai pesettää siihen tarkoitetulla paikalla, joka on varustettu hiekan- ja öljynerotuskaivoilla. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voi myös olla määräyksiä liittyen autojen pesemiseen omalla pihalla.

Vesistöystävällinen puutarha lisää luonnon monimuotoisuutta. Hyödynnä siis muodostuvat sadevedet puutarhan kasteluun, anna veden virrata viipyillen ja imeytä sitä jo syntypaikalla.

Tässä viisi vinkkiä vesistöystävälliseen puutarhaan:

Vältä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä.
Korvaa laajat nurmikkoalueet kerroksellisella ja runsaalla kasvillisuudella.
Imeytä vedet omalla tontilla tai sopivassa paikassa pihan läheisyydessä.
Vältä pihojen asfaltointia. Näin vähennät sulamis- ja valumavesiä eli hulevesiä.
Jätä rantaan kasvillisuusvyöhyke puskuriksi, jotta vesistöön ei päätyisi ravinteita tai muita aineita puutarhasta.