Mustionjoen kalatiet

Vaellusyhteyksien palauttaminen – Mustionjoen kalatiet

Mustionjoessa on neljä 5–12 metriä korkeaa patoa, joiden yhteenlaskettu korkeusero on noin 30 metriä.

Mustionjoen vapaana virtaavat joet ja kuohuvat kosket jäivät unohduksiin 1900-luvun alkupuolella, kun jokia alettiin padota ja valjastaa vesivoiman käyttöön. Teollisuudelle se oli merkittävä edistysaskel, mutta kärsijöiksi joutuivat vaelluskalat. Lohikalojen kulku kutupaikoille ja poikasten vaellus mereen estyi ja koskimaiset elinympäristöt hävisivät.

Karjaanjoen vesistön alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon 1950-luvulla, kun joki lopullisesti padottiin Åminneforsissa. Vesistön latvaosissa saattaa vielä tavata pieniä paikallisesti lisääntyviä taimenpopulaatioita.

Mustionjoen vaellusyhteyden palauttamiseksi voimalaitospatoihin on rakennettu kalateitä. Joen kahden alimmaisen voimalaitospadon Åminneforsin ja Billnäsin ohittavat kalatiet otettiin käyttöön vuonna 2020. Ylempien voimalaitospatojen Peltokosken ja Mustionkosken ohittavien kalateiden yleissuunnitelmat ovat myös valmistuneet (2022) ja niiden rakentamiselle haetaan vesilainmukaista ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Kalateiden rakentaminen on mahdollista alueen kuntien, valtion, yritysten, kalastusalueiden ja vesiensuojeluyhdistysten laajan ja pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta. Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet rakennettiin osana EU:n Life IP -ohjelman FRESHABIT-hanketta ja niiden toteutukseen saatiin valtion kärkihankerahoitusta. Mustionjoen kalateitä hallinnoi ja niiden käytöstä vastaa Raaseporin kaupunki. Vesivoimalaitokset omistaa Koskienergia Oy.

Pystyrakokalatiet

Pystyrakokalatiessä kalat uivat portaalta toiselle ja voivat välillä levätä portaiden välisissä altaissa. Kalatien altaiden pohjalla on kerros erikokoisia luonnonkiviä. Ne hidastavat virtausta altaiden pohjalla, minkä ansiosta myös heikommin uivat kalalajit tai äyriäiset pääsevät liikkumaan kalatietä pitkin. Pystyrakojen lisäksi altaiden väliseinissä on ryömintäaukot, joita voivat hyödyntää esimerkiksi nahkiaiset ja ankeriaat.

Kalat löytävät kalatien sisäänkäynnin kalatiestä tulevan houkutusvirtaaman avulla.

Alasvaellus

Voimalaitospadot ja voimalan turbiinit estävät ja haittaavat myös kalojen alasvaellusta, kun nuoret vaelluskalanpoikaset lähtevät merelle kasvamaan. Sijaintinsa puolesta Mustionjoen kalatiet soveltuvat myös alasvaeltavien kalojen reitiksi. Alasvaellusreitin toimivuutta voidaan parantaa ohjainaidalla. Mustionjoella on käynnissä myös kalojen alasvaellukseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.

Lisätietoa:

• Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla – Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY)