LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus ja hanketarinat
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijat ja kenttämestarit käyvät näytteenottoretkillä eri puolilla Länsi-Uuttamaata kohteinaan pinta- ja pohjavedet, järvet, joet ja merialueet. Jo pitkään työtä tehneet kenttämestarimme tuntevat monia sellaisia kolkkia vesistöissämme, joihin ei ihan jokainen meistä koskaan päädykään. Maastossa ollaan välillä räntäsateessa ja kovemmillakin pakkasilla, välillä auringon porotuksessa, isommilla järvillä moottoriveneellä, syrjäisillä lammilla kanootilla. Joskus se täydellinen aamuaurinko usvan takana peilityynellä syksyn ruskaväreissä kylpevällä metsäjärvellä voi jäädä muistoihin pitkäksi aikaa! Maisemakonttori ihan parhaimmillaan!
Asiantuntijoillamme on salaisissa arkuissaan legendaarisia kalajuttuja. Niitä ja muita LUVYn tekemään vesistötutkimukseen ja hankkeisiin liittyviä tarinoita tahdomme tuoda esille tällä kokoelmalla tutkimus- ja hanketarinoita. Tervetuloa lukemaan!
Kuukausittain julkaistava tarina on mukana myös LUVYn uutiskirjeessä, jonka voit tilata tämän sivun alalaidasta. Tälle sivulle sopii siis palata uudelleenkin!
Vesistökunnostukset Länsi-Uudellamaalla
LUVY on jo pitkään toteuttanut vesistökunnostuksia Länsi-Uudellamaalla ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Kunnostuksia toteutetaan erityisesti suurempia valuma-alueita kattavien visioiden kautta, joita ovat Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030, Lohikalat Karjaanjokeen 2030, Länsi-Uudenmaan Rannikkovesivisio 2050 sekä Länsi-Uudenmaan vesienhoidon visio ja strategia. Visiot ovat yhteistyössä alueen kuntien kanssa laadittuja pitkäntähtäimen suunnitelmia vesistöjen kunnostamiseksi.
Länsi-Uudellamaalla on toteutettu esimerkiksi vesiensuojelullisia kosteikkoja, virtavesikunnostuksia, ravintoketjukunnosta sekä vedenlaadun seurantaa. Alueen vesistöille on myös laadittu kunnostussuunnitelmia. Yllä olevalla kartalla voit klikkailla auki LUVYn toteuttamia kunnostuskohteita lähialueillasi ja lukea enemmän niiden toteutuksesta.
LUVYn lisäksi Länsi-Uudellamaalla toimii suuri joukko muita vesistökunnostustoimijoita, perinteisimpinä paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat, sekä esimerkiksi Virho, WWF ja kuntien omat hankkeet. Lue lisää eri toimijoista kohdasta Vesistökunnostusverkosto.
Vihdin vesistöpäivässä vilkasta keskustelua järvien sisäisen kuormituksen viheliäisestä ongelmasta
Järvien sisäistä kuormitusta voi kuvata noidankehäksi, jossa hapen huvetessa pohjasedimenttiin vajonneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen kiihdyttäen rehevöitymistä. Rehevöityminen on yleensä seurausta ulkoisesta kuormituksesta, joka on jatkunut pitkään. Monen Suomen järven rehevöityminen juontaa juurensa useamman kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin jätevesiä laskettiin puhdistamattomina vesistöihin. Myös maatalouden ravinteet ovat isossa roolissa.
Jymy-yllätyksiä pinnan alla – vesistötutkimuksessa voi törmätä jännittäviin lajeihin
Heinäkuussa Karjaan Lepinjärvellä vesistöasiantuntijamme säikähti, kun yhdessä aktiivipyydyksessä sukelteli pontevasti yli viisisenttinen, jykevä, pihtileukainen toukka. Samanlaisesta toukasta näytteenottajamme teki elokuussa havainnon Kirkkonummen Syväjärveltä. Kyseessä oli jymysukeltajan (Cybister lateralimarginalis) toukka, joka kuuluu kovakuoriaisten lahkoon ja sukeltajien heimoon.
Vesien tilaa ei paranneta yksin – siksi LUVY haluaa innostaa myös yrityksiä yhteistyöhön
Länsi-Uudenmaan ympäristöklusteri on yhteistyöverkosto, jota LUVY vetää. Jäseninä on Länsi-Uudenmaan kuntia ja yrityksiä. Ympäristöklusteri kokoaa yhteen toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään ympäristöosaamistaan yhdessä muiden kanssa.
Kun ravinteet pysyvät pellolla, viljelijä ja vesistö kiittävät
Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä, mutta pelloilta ja metsätalousalueilta tulevat ravinteet ja kiintoaineet ovat yhä suurin rehevöitymisen syy useimmissa vesistöissä.
Metsien vesiensuojelussa on monta niksiä – seminaari ja maastokäynti käytännön toimenpiteistä syyskuussa
Iso Myllylammen metsäkosteikko. (LUVY / Annika Söderholm-Emas) Vuonna 2023 yli 75% Suomen maapinta-alasta oli metsää, maamme on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa maata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,6 miljoonaa...
Uskaltaako uida? Sinilevä haittaa kesäisin vesistöjen virkistyskäyttöä ja kertoo rehevöitymisestä
Kesä ja sinilevät ovat taas täällä. Sääolot vaikuttavat siihen, millainen leväkesä on kulloinkin tulossa. Mikroskooppisen pienet sinilevät yhteyttävät kuten kasvit, mutta ne ovat kuitenkin bakteereita. Monet sinilevät ovat myrkyllisiä.
Vesistöystävällinen puutarhanhoito on myös ekologinen valinta
Puutarhanhoito voi tuoda iloa ja kauneutta, mutta se voi myös vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön. Lannoitteet, torjunta-aineet ja kompostiseokset voivat sade- ja sulamisvesien mukana valua lähivesistöihin ja saastuttaa niitä.
Uomakunnostuksista hyötyvät vesistöt ja maanomistajat
LUVYn koordinoimissa kunnostushankkeissa on aikojen saatossa kunnostettu erilaisia ihmistoiminnan seurauksena heikentyneitä virtavesiä, joita jo EU:n asettama vesipuitedirektiivikin velvoittaa Suomea kunnostamaan. Virtavesien kunnostuksessa keskitytään virtavesille luontaisten ominaispiirteiden vahvistamiseen ja tavoitteena on luontotyyppien ja lajien uhanalaistumiskehityksen pysäyttäminen.
Selvitys särkikalojen vastaanottoasemasta Länsi-Uudellamaalla
Länsi-Uudenmaan HOLA Lake II -hankkeen yhtenä tavoitteena on särkikalojen hyötykäytön lisääminen. Osana tätä tavoitetta hankkeessa toteutettiin selvitys särkikalojen vastaanottoasemasta. Työn toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy.
Kosteikot tarjoavat monia hyötyjä, kuten veden puhdistuksen ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymisen
Kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden keitaita ja tehokkaita vesienhoitovälineitä, jotka tarjoavat lukuisia hyötyjä ympäristölle ja yhteiskunnalle. Niiden merkitys korostuu erityisesti maatalouden vesienhoidossa, mutta niillä on positiivisia vaikutuksia myös ekosysteemien terveyteen ja ihmisten hyvinvointiin.
