Vihdin vesistöpäivään kokoontui noin 45 hengen yleisö. Edessä tutkija Olga Tammeorg. (LUVY / Raisa Autio)
Järvien sisäistä kuormitusta voi kuvata noidankehäksi, jossa hapen huvetessa pohjasedimenttiin vajonneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen kiihdyttäen rehevöitymistä. Rehevöityminen on yleensä seurausta ulkoisesta kuormituksesta, joka on jatkunut pitkään. Monen Suomen järven rehevöityminen juontaa juurensa useamman kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin jätevesiä laskettiin puhdistamattomina vesistöihin. Myös maatalouden ravinteet ovat isossa roolissa.
Järvien pohjasedimenttiin kertyy siis rehevöittävää fosforia, joka voi päästä sieltä myös takaisin veteen voimistamaan rehevöitymistä. Mitä asialle voisi sitten tehdä? Vihdin vesistöpäivä keräsi 4. joulukuuta 2024 kunnantalolle noin 45 hengen yleisön kuulemaan ja keskustelemaan järvien sisäisen kuormituksen haasteesta.
Tutkija Olga Tammeorg Helsingin yliopistosta esitteli tutkimustyötä, jossa selvitetään järvisedimentin käyttöä lannoitteena. Tammeorg on tehnyt tutkimusta myös Vihdin Enäjärvellä. Tulosten valossa näyttää siltä, että Enäjärvellä suurimmat fosforin kertymisalueet voisivat olla järven koillisosassa.
Tilaisuudessa käytiin keskustelua siitä, voiko aktiivinen hoitokalastus Enäjärvellä riittää järven ekologisen tilan saamiseksi hyvälle tasolle, vai olisiko jokin suurempi toimenpide ainoa keino estää sisäistä kuormitusta rehevöittämästä järveä edelleen.
Tilaisuudessa esiteltiin myös Kauniaisten Gallträskillä 2009–2011 tehtyä imuruoppausta, jossa poistettiin runsaasti sedimenttiä. Fosforipitoisuus järvivedessä on sen jälkeen laskenut selvästi. Fosforipitoisen sedimentin poisto järvestä siis nopeutti jätevesistä rehevöityneen järven toipumista.
Sedimentin poistaminen ja hyötykäyttäminen on – ainakin toistaiseksi – hyvin vaikeaa, koska rahoitusta kalliisiin järvikunnostusprojekteihin on hankalaa saada ja sedimentin poisto esimerkiksi imuruoppauksella voi aiheuttaa myös ympäristöhaittoja. Lisäksi sedimentin hyötykäyttö voi olla mahdotonta, jos se on saastunut esimerkiksi raskasmetalleilla.
Vihdin vesistöpäivän päätteeksi esittelimme myös tuoreet tulokset Hiidenveden 3D-virtaamamallinnuksesta. LUVYn teettämä mallinnus näyttää, miten Hiidenveden koillisosan matalien ja kapeiden salmien syventäminen vaikuttaisi veden vaihtuvuuteen, kuormituksen kulkeutumiseen ja vedenlaatuun järven eri osissa. Mallinnus on tehty, koska Hiidenvedellä on tarpeen pohtia keinoja sisäisen kuormituksen haittojen hillitsemiseksi ulkoisen kuormituksen vähentämisen ohella. Mallinnus herätti keskustelua mm. siitä, voisiko ruoppaaminen olla taloudellisesti mahdollista. Lisäksi pohdittiin, auttaisiko ruoppaus Hiidenveden kuormitusongelmaan vai tasaisiko se vain kuormituksen vaikutuksia eri järven osissa.
– Raisa Autio, ympäristöviestinnän asiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
