Juusjärven pilotti

Pilotissa tehtiin yhteistyössä Kirkkonummella sijaitsevan Juusjärven osakaskunnan kanssa kunnostusniittoja kesällä 2017. Suunnitellut, ELY-keskukselle ilmoitetut, niitot toteutettiin 5.–8.7.2017. Ennen niittoja tehtiin myös kasvillisuuskartoitus, jonka tavoitteena oli tarjota yleiskuva Juusjärven kasvillisuudesta ja tarjota näkökulmia järven hoitoon. Kartoituksen suoritti ja raportoi luontokartoittaja Esko Vuorinen. Alla on poimintoja Juusjärven vesikasviselvitys 2017 -raportista.


Ulla Rosenström opasti kasvillisuuskartoittajaa.

Kasvilajisto

Kartoituksessa vesikasveja havaittiin 19–20 lajia. Näistä runsaimmat ovat keskiravinteisten vesien lajeja tai indifferenttejä eli ”jokapaikanlajeja”, jotka eivät ilmennä tai suosi erityisesti mitään tiettyä ravinnetasoa. Järviruoko, joka kasvaa Juusjärvellä tiheimpinä kasvustoina nimenomaan viljelysmailta laskevien ojien suiden lähellä. Runsasravinteisuutta ilmentäviä lajeja ovat osmankäämet ja myrkkykeiso. Nekin esiintyvät pelto-ojien suistoissa, toistaiseksi niukkoina. Rehevöitymisestä kärsivä järvisätkin on vielä kohtalaisen runsas. Juusjärveen ei ole levinnyt useissa muissa järvissä nykyään yleistä vieraslajia isosorsimoa (Glyceria maxima).


Juusjärven niitot toteutti Kaislapojat.

Ruovikon linnusto

Kartoituksessa Juusjärvellä kuultiin rytikerttusia ja ranta-asukkaiden havaintojen mukaan alueella esiintyy myös kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Näille lajeille tiheät ja laajat ruovikkoalueet ovat tärkeitä. Ne tulisikin säästää. Jos ruovikkoa niitetään näiden esiintymisalueiden reunoilta, tulisi niitot tehdä aikaisintaan elokuun alussa, kun ruovikossa pesivien lintujen poikueet ovat lähteneet pesistään.

Järven hoito

Järven hoidossa on tärkeää huomioda, että ruovikot sieppaavat ravinteita ja kiintoainesta. Ruovikot ja mm. osmankäämi ovat tehokkaita puhdistamaan vettä. Ojista tulevasta vedestä jää tiheään ilmaversoiskasvustoon kiintoainesta ja ravinteita. Järven hoidossa on hyvä säilyttää tällaiset järven hyvinvoinnille tärkeät kasvustot.

Haittaavan kasvillisuuden hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja toistuvuutta. Järviruo’on juurakko on massiivinen ja täynnä vararavintoa. Ruo’on hävittäminen esim. uima- tai venerannasta vaatii toistuvaa, monivuotista niittoa, jota tehdään usean kerran kesässä. Kertaniitolla ei ole kovin suurta merkitystä ruo’on elinvoimaisuudelle. Järven hoidossa tehokkainta on usein valuma-aluekunnostus.

Vesikasvien niitto ei ole kovin tehokas keino järven rehevöitymisen ehkäisyssä. Kasvien mukana järvestä lähtevä ravinnemäärä on melko pieni. Juusjärvessä tehokkain keino ravinteiden hallintaan lienee valuma-alueen vesiensuojelutoimet, esim. laskuojiin tehdyt riittävän suuret vesiensuojelukosteikot ja/tai säännöllisesti tyhjennettävät laskeutusaltaat.