Kalasto Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uudenmaan kalastokunnostuskohteet kartalla >>

Kalaston rakenne liittyy oleellisella tavalla vesistön tilaan, itse asiassa se on eräs yleinen vesistön tilan arvioinnissa käytettävä indikaattori. Hyvä kalaston rakenne kertoo osaltaan merialueen, järven tai joen hyvästä ekologisesta tilasta. Kalaston rakenne on hyvä silloin, kun petokalojen (mm. ahven, kuha, taimen) osuus on riittävän suuri särkikalojen (mm. särki, pasuri ja sulkava) määrään verrattuna.

Kalavarojen hyödyntäminen eli kalastus on yksi vanhimmista elinkeinoista ja suomalaisten suosituimpia harrastuksia. Vuonna 2018 vapaa-ajankalastajia oli lähes 1,5 miljoonaa. Kalavaroihin ja kalastukseen kohdistuvat odotukset sekä yhteiskunnalliset arvostukset ovat muuttuneet ja ne muuttuvat yhä. Viime vuosien aikana kalavarojen monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota: vajaasti hyödynnetyistä särkikaloista, joita aiemmin pidettiin jopa roskakaloina, on tullut arvostettua saalista ja trendiruokaa. Myös lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan aiempaa paremmin tämän päivän yhteiskunnan arvoja, joihin kuuluu kestävä kehitys ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Kalavarat ja kalastus Länsi-Uudellamaalla

Koko Uudenmaan maakunnan alueella kalastuksellisesti merkittävin järvi on Lohjanjärvi, joka tunnetaan erityisesti loistavana kuhajärvenä. Lohjanjärvellä järjestetäänkin vuosittain useita kalastuskilpailuja kuten Kuhauistaja, joka on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty vetouistelukilpailu. Myös hauki ja ahven ovat Lohjanjärven kalastajille tuttuja saalislajeja ja järvessä on myös lohikaloja kuten muikkua ja siikaa, jonka saalismäärä on viime vuosina kasvanut ilahduttavasti.

Länsi-Uudellamaalla on runsaasti pienempiä järviä, joista monet ovat varsin reheviä ja joissa särkikalojen määrä on suuri. Rehevissä järvissä saattaa kuitenkin olla hyvinkin elinvoimainen kuhakanta, joten järvien kalastuksellinen merkitys on alueellisesti merkittävä.

Myöskään rapua ei pidä unohtaa – sitä esiintyy monissa Länsi-Uudenmaan alueen vesistöissä runsaasti. Parhaimmillaan rapujuhlien ainekset onkin mahdollista saada muutamalla rapumerralla omasta mökkirannasta. Täpläravun ohella joissakin vesistöissä on säilynyt myös alkuperäinen jokirapukanta.

Myös Länsi-Uudenmaan rannikkovedet ovat upeita kalastusmahdollisuuksia pullollaan. Merialueen siika, silakka tai vaikkapa meritaimen tarjoavat mahtavia kalastuselämyksiä muun muassa ongella, litkalla tai virvelillä kalastaville.

Kalatalousalueet

Uusi kalastuslaki tuli voimaan 1.1.2016 ja uudet kalatalousalueet aloittivat toimintansa vuoden 2019 alussa. Kalatalousalueiden tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, mitä varten kalatalousalueet laativat vesialueilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Suunnitelmat tulee laatia vuoden 2020 aikana. Kalatalousalue vastaa myös suunnitelman toimeenpanosta sekä sen vaikutusten seurannasta. Länsi-Uudenmaan alueelle sijoittuvat Länsi-Uudenmaan, Tammisaari-Pohjan, Inkoon, Kirkkonummi-Siuntion ja Karjaanjoen kalatalousalueet. Lisätietoja kalatalousalueista ja niiden toiminnasta on Kalatalouden Keskusliiton sivuilla. Löydät kalatalousalueiden toiminta-alueet oheisesta kartasta.