Vesistöystävällinen puutarhanhoito

Moni nauttii puutarhanhoidosta ja voimakkaasti muokatusta pihasta, mutta mielikuvamme hyvin hoidetusta puutarhasta ei aina ole parhaaksi luonnolle. Oletko ajatellut, että lannoitteet, torjunta-aineet, multa ja kompostiseokset sekä muut pihalle levitettävät aineet voivat aiheuttaa lähivesistön kuormittumista etenkin rinnetonteilla? Tai että lyhyeksi leikatut nurmikot heikentävät monimuotoisuutta sekä veden ja ravinteiden pidättymistä pihan läpäisemättömistä kiveyksistä puhumattakaan?

Jokainen tontti on jonkin vesistön valuma-alueella

Rantatonteilta kulkeutuu helpoimmin sadevesiä vesistöön, mutta ihan jokaisen kiinteistön ja jopa omakotitalotontin ratkaisuilla on merkitystä. Sade- ja sulamisvesien sisältämät aineet, kuten kiintoaine, ravinteet ja haitta-aineet, kuormittavat vesistöjä.

Kannattaa selvittää, minnesadevesiä tontillasi kertyy ja mihin se lopulta kulkeutuu. Huolehdi, että katoilta ja pihalta tulevat sade- ja sulamisvedet imeytetään jo tontilla tai sen läheisyydessä sopivaan paikkaan. Pihamaalla on hyvä välttää suuria vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttipäällystettä, ja suosia monivuotista, kerroksellista kasvillisuutta.

Kukaan ei tiedä tarkkaan, miten suuri vaikutus puutarhanhoitoon liittyvillä käytännöillä on lähivesiemme laatuun. Yksittäisellä, kaukana vesistöstä asuvalla kotipuutarhurilla ei liene suurtakaan vaikutusta yksittäisenä toimijana, mutta kymmenien/satojen/tuhansien kotipuutarhurien yhteisvaikutus vesistöjen vedenlaatuun voi paikallisesti olla jo varsin merkittävä. Perusymmärrys maa-aineksesta, vedestä, lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista auttaa suunnittelemaan puutarhan rakenteita ja toimenpiteitä siten, että vesistöjen tilaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tavoitteena on minimoida maa-aineksen, lannoitteiden sisältämien ravinteiden sekä sadevesien mukanaan kuljettamien haitta-aineiden päätyminen järviin, jokiin ja puroihin sekä pohjavesiin.

Vesistöjä (järvet, lammet, joet, purot, suot) ympäröivien ranta-alueiden kasvillisuusvyöhykepuskureiden ylläpitäminen on tehokkain yksittäinen tapa suojella veden laatua, vesiekosysteemejä ja tärkeitä elinympäristöjä. Puiden, pensaiden ja ruohokasvien muodostama suojakate hillitsee rankkasateiden vaikutuksia, laskee veden lämpötilaa varjostamalla ranta-aluetta sekä tuottaa humusta, mikä on elintärkeää terveiden ekosysteemien ylläpitämiseksi matalissa rantavesissä. Kasvien muodostamat juuristot parantavat maaperän rakennetta, pitävät maa-ainesta paikoillaan ja auttavat hulevesiä imeytymään maahan sen sijaan että vesi pintavalumana uuttaisi ravinteita ja suodattaisi maaperästä erilaisia haitta-aineita.