Kysymyksiä ja vastauksia

Olemme koonneet tänne joitakin yleisimpiä kysymyksiä, jotka askarruttavat kaivojen omistajia.

Kuinka usein kaivon kunto tulisi tarkastaa? Miksi se on tärkeää?

Rengaskaivo ja sen lähiympäristö tulisi katselmoida silmämääräisesti vuosittain, jotta mahdolliset epäkohdat voidaan havaita ajoissa. Varsinainen kaivon huolto (tyhjennys, pesu, lietteiden poisto, hiekan vaihto ym.) tulisi suorittaa muutaman vuoden välein.

Porakaivo on suositeltavaa pestä ja huoltaa 5–10 vuoden välein. Tuolloin tarkastetaan laitteiston toimivuus ja käyttöikä sekä varmistetaan veden laatu. Säännöllisten puhdistusten lisäksi ammattilaiset tulee kutsua paikalle ongelmatapauksissa, jos esimerkiksi vedessä ilmenee poikkeavia haju-, väri- tai makuhaittoja.

Perushuollossa porakaivopumppu nostetaan ylös, porakaivo pestään korkeapainevedellä ja lopuksi desinfioidaan. Kun desinfiointiainetta sisältävä vesi kulkee talon putkistossa, myös putket desinfioituvat samalla.

Mitä toimenpiteitä kaivon kunnostamiseen kuuluu?

Rengaskaivon kunnostamisesta löytyy Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuottamaa tietoa ja hyviä ohjeita Vesi.fi-sivustolta.

Porakaivon osalta voidaan puhdistuksen yhteydessä tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa pumppu ja painesäiliöjärjestelmä. Jos kaivo ei tuota tarpeeksi vettä, on mahdollista suorittaa paineaukaisu. Siinä kaivo lukitaan tulpalla, ja sinne ohjataan kovalla paineella vettä. Suuren paineen ansiosta vesi nostaa kalliota ja suurentaa sen halkeamia, jolloin pohjavesi alkaa virrata jouhevammin ja vedentulo lisääntyy. Kallioperässä on näitä halkeamia ristiin rastiin, ja pohjavesi kulkee niitä pitkin.

Mitä eroa on kaivon puhdistuksella ja kaivon desinfioinnilla?

Kaivon puhdistuksella tarkoitetaan operaatiota, jossa kaivon seinämät puhdistetaan painevedellä niihin kertyneestä lietteestä ja sakasta. Rengaskaivon sekä porakaivon huoltokaivon puhdistuksen yhteydessä tulee aina myös tarkistaa renkaiden kunto, asemoituminen sekä tiiviys.

Desinfiointi on puolestaan tarpeen, jos kaivovesi on saastunut eli kaivoon tiedetään joutuneen pieneläimiä tai vedessä on todettu saastumisesta indikoivia bakteereja. Tällöin puhdistuksen jälkeen kaivoon lisätään desinfiointiainetta, jolla tuhotaan bakteerit. Desinfiointiaineena käytetään yleensä klooria tai vetyperoksidia. Kun vettä juoksutetaan ulos kaikista hanoista, myös putkistot desinfioituvat.

Miten pintavesi voi saastuttaa kaivoveden?

Pintavedellä ei saisi olla mitään pääsyä kaivoon, sillä pintavesi (sade-, sulamis-, hule- ja valumavedet) voi kuljettaa mukanaan taudinaiheuttaja- ja muita haitallisia bakteereja sekä monenlaisia kemiallisia lika-aineita.

Rengaskaivoon pintavedellä voi olla pääsy, jos maanpäälliset osat ja kansirakenteet eivät ole tiiviit, jos betonirenkaat ovat siirtyneet esim. roudan vaikutuksesta tai jos renkaiden väliset saumaukset eivät ole kunnossa.

Porakaivoon pintavesi voi puolestaan päätyä huoltokaivon kautta tai kallioperässä olevia halkeamia pitkin. Maaperään saattaa syntyä uusia halkeamia esimerkiksi, jos maastoa muokataan porakaivon lähistöllä. Tämä luo pintavedelle uusia kulkureittejä ja ne saattavat päätyä kaivoon.

Pintavesien kerääntyminen ja valumasuunnat riippuvat maaston ominaisuuksista, ja nämä seikat tulee ottaa huomioon kaivon paikkaa suunniteltaessa.

Onko mahdollista, että talon viemäri vuotaa talousvesikaivoon?

Toki on mahdollista, että jokin jätevesijärjestelmässä esimerkiksi vioittuu. Jätevesijärjestelmän toiminta voi heiketä myös huoltotoimenpiteiden laiminlyönnin takia. Bakteerit ja lika-aineet voivat tällöin päästä kulkeutumaan pintaveden mukana kaivoon. Rengaskaivon osalta tämä tarkoittaa yleensä puutteita kaivon tiiviydessä ja sijoittelussa, ja porakaivon osalta puutteita huoltokaivon tiiviydessä tai pintaveden kulkeutumista kallion halkeamien kautta. Yleensä kuitenkin jo kaivon paikkaa valittaessa varmistetaan, ettei kaivoa sijoiteta lähelle viemäreitä tai muita mahdollisia veden saastuttajia.

Minulla on uusi kaivo. Milloin vesi kannattaa ensi kerran tutkituttaa?

Tätä asiaa käsitellään Kaivoveden laadun tutkituttaminen -sivulla.

Miten otan kaivovedestä näytteen?

LUVYLabilla on ohjeet vesinäytteen ottoon.

Kannattaako kaivo valuttaa tyhjäksi ennen näytteenottoa?

Kaivoa ei tule kokonaan tyhjentää näytteenottoa varten. Kuitenkin kaivoissa, jotka ovat olleet koko talven ja/tai useita kuukausia käyttämättöminä, olisi hyvä saada vesi vaihtumaan koko kaivon tilavuudelta ainakin kertaalleen ennen veden tutkimista. Käytännössä tämä tarkoittanee muutamien päivien runsasta käyttöä. Juuri ennen näytteenottoa vettä tulisi vielä juoksuttaa vähintään viisi minuuttia, jotta näytteeksi saadaan todellakin kaivovettä eikä putkistossa seissyttä vettä.

Pitääkö kaivovesi tutkituttaa mekaanisen puhdistuksen jälkeen?

Kaivon puhdistus ja porakaivolla lisäksi mahdollinen paineaukaisu eivät yleensä aiheuta muutoksia veden laatuun. Muutokset ovat kuitenkin mahdollisia, ja koska kaivovettä suositellaan tutkittavan muutamien vuosien välein, kannattaa puhdistus- ja huolto-operaation yhteydessä myös tutkituttaa veden laatu.

Desinfioinnin jälkeen kaivovesi tulee tarkistuttaa mikrobiologisen laadun osalta, sillä desinfiointi tehdään yleensä vain, jos kaivon on todettu saastuneen.

Kuinka pian desinfioinnin jälkeen kaivoveden voi tutkituttaa uudelleen?

Vesi tulisi tutkituttaa aikaisintaan viikon–kahden kuluttua desinfioinnista. Vetyperoksidin hajoamiseen vedeksi ja hapeksi riittää noin viikko. Klooriyhdisteet eivät sen sijaan hajoa nopeasti vaan ne on saatava kokonaisuudessaan poistumaan kaivosta juoksutetun veden muodossa. Veden voi tutkituttaa, kun siinä ei ole enää lainkaan kloorin hajua.

Voinko suorittaa kaivon puhdistuksen ja desinfioinnin itse vai onko syytä kutsua ammattilainen hätiin?

Sekä rengas- että porakaivon puhdistukset ja desinfioinnit on turvallisinta teettää ammattilaisilla. Etenkin porakaivon puhdistuksessa tarvitaan myös oikeanlaista laitteistoa.

Voiko kaivo muuttua käyttökelvottomaksi vuosien käytön jälkeen?

On harvinaista mutta mahdollista, että hyvää vettä tuottanut kaivo muuttuu täysin käyttökelvottomaksi. Alueen maaperän ja/tai pohjaveden laaja-alainen pilaantuminen voisi toki tällaisen aiheuttaa. Edellistä todennäköisempi kaivoveden laatua äkillisesti ja merkittävästi muuttava tapahtuma on lähialueella tapahtuva räjäytystyö tai voimallinen, esim. maanteiden rakentamiseen liittyvä maanmuokkaustoimenpide.

Porakaivovesi voi puolestaan muuttua suolaiseksi ja näin ollen käyttökelvottomaksi esimerkiksi pienessä saaressa, jos kaikki kallion sisällä oleva makea vesi tulee käytetyksi loppuun. Näissä olosuhteissa on siis mahdollista, että porakaivon makeavesivarasto voi käytännössä tyhjentyä. Saaressa on tärkeää löytää juuri oikea syvyys porakaivolle, pintaveden ja suolaisen pohjaveden väliltä.

Kaiken kaikkiaan on onneksi verrattain epätodennäköistä, että ehjä, hyvää vettä tuottanut ja hyvin sijoitettu kaivo menisi kokonaan pilalle. Monenlaisia veden laadun muutoksia voidaan ratkaista vedenkäsittelymenetelmien, kuten ilmastointi, suodatus ja ioninvaihto, avulla. Veden käsittelystä löytyy lisää tietoa Vesi.fi-sivustolta.

Tämän sivun tuottamiseen on osallistunut MAX’s Energy Oy.

Vesi.fi-vesitietosivustolta löytyy useita kysymys-vastaus-settejä, jotka pohjautuvat Kysymyksiä kaivoista -oppaaseen (Lapinlahti ym. 2001). Ihan kaikkia SYKEn tuottamia settejä ei kuitenkaan enää löydy, ja sellaiset olemme tuoneet suoraan Vesientilan mediakirjastosta avautuviksi. Kaikki kunnia silti alkuperäisille laatijoille!

Myös LUVYLabin sivuilta löytyy pari kysymys-vastaussettiä: