HULEVET-hankkeen päätösseminaarissa Keravalla tutustuttiin hulevesiratkaisuihin. (LUVY / Raisa Autio)
Neljä vesiensuojeluyhdistystä ja 13 kuntaa on tehnyt noin kaksi vuotta yhteistyötä hulevesien hallinnan kehittämiseksi sekä tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Rakennetuille alueille kertyvien sade- ja sulamisvesien määrän hillitseminen ja niiden mukana kulkeutuvien haitta-aineiden vähentäminen tulevat yhä tärkeämmiksi, kun ilmastonmuutos lisää sateita. Kesäkuussa päättyvässä HULEVET-hankkeessa on perustettu kuntiin työryhmiä, jotka tuovat saman pöydän ääreen hulevesien parissa työskentelevät ammattilaiset mm. vesilaitoksilta sekä kaavoituksen, rakentamisen, kunnossapidon, ympäristönsuojelun ja suunnittelun aloilta.
HULEVET-hankkeen päätösseminaari 15. toukokuuta kokosi Keravalle ja etäyhteyksien päähän kuulolle yhteensä yli 50 osallistujaa. Seminaariin kuului aamupäivällä retki Keravan Kivisillan alueelle tutustumaan hulevesiratkaisuihin.
Hulevesiviemärit vaihtuvat hitaasti luonnonmukaisempiin ratkaisuihin
Uudenmaan alueella niin sanotut sinivihreät hulevesiratkaisut eli luontopohjaiset ratkaisut, kuten kosteikot ja viherkatot, tunnetaan melko hyvin mutta niiden käyttöönotto etenee vielä varovaisesti. Noora Juslin Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:ltä esitteli seminaarissa gradunsa tutkimustuloksia, joiden mukaan hulevesien parissa työskentelevät kokevat haasteiksi luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotossa erityisesti osaamisen ja koulutuksen puutteet, henkilöstöresurssien ja rahoituksen vähäisyyden, toimijoiden yhteistyön kankeudet sekä sen, että sinivihreälle infrastruktuurille ei välttämättä löydy tilaa kaupungeissa.
Juslinin selvityksen mukaan luontopohjaiset ratkaisut koetaan yleensä hyviksi ja niiden monipuoliset hyödyt tiedetään.
“Ne vastaajat, jotka kertoivat, että sinivihreitä ratkaisuja priorisoidaan, olivat myös tyytyväisempiä hulevesien hallintaan ja sen tehokkuuteen”, kertoi Juslin kyselytuloksistaan.
Hulevesien hallinta on monelle vielä vieras asia
Hulevesien hallinnan taso ja käytännöt ovat hyvin erilaisia eri kunnissa. Esimerkiksi kuntapäättäjille ja kuntalaisille hulevesi voi olla vielä melko vieras termi, eikä hulevesien aiheuttamista haasteista olla tietoisia. Reetta Lehto Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykseltä ja Paula Jäntti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä kertoivat hulevesihankkeen lisänneen tietoisuutta hulevesistä ja niiden vaikutuksista kunnissa. Hulevesityöryhmien perustaminen kuntiin on lisännyt ymmärrystä ja yhteistyötä kuntien sisällä eri alojen ammattilaisten välillä.
Hulevesikuormituksen riskialueita ja kuormitukselle herkkiä alueita tunnistettu
Hulevesien määrän hallitsemiseksi ja niiden kuljettamien haitta-aineiden vähentämiseksi tarvitaan tietoa siitä, miltä alueilta hulevesikuormitusta syntyy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n asiantuntijat Niina Hätinen ja Maria Kihlström esittelivät LUVYn tekemää kartoitusta hulevesikuormituksen riskialueista ja kuormitukselle herkistä alueista Lohjalla, Vihdissä, Raaseporissa ja Siuntiossa. Tietojen avulla hulevesien hallinnan toimia voidaan kohdentaa paikkoihin, joissa niitä eniten tarvitaan.
– Raisa Autio, ympäristöviestinnän asiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.