Hulevesien laskeutusallas Lahden Hennalassa. (LUVY / Niina Hätinen)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on selvittänyt Lohjalla, Vihdissä, Raaseporissa ja Siuntiossa alueet, joilta hulevesikuormitusta vesistöihin tulee todennäköisesti eniten, sekä kuormitukselle herkät alueet. Nämä tiedot auttavat kuntia hulevesien hallinnan suunnittelussa: toimia voidaan kohdentaa paikkoihin, joissa niitä eniten tarvitaan.
Riskialueiden ja herkkien vesistöjen kartoitus tehtiin HULEVET – hulevesien hallinnan toimintamallin jalkautus -hankkeessa, joka on ollut käynnissä keväästä 2023 asti Läntisellä Uudellamaalla. Kuluvana keväänä päättyvää hanketta on toteutettu yhteistyössä Lohjan ja Raaseporin kaupunkien sekä Vihdin ja Siuntion kuntien kanssa. LUVYn lisäksi hankkeessa ovat mukana Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry, Kymijoen vesi ja ympäristö ry ja hankeyhteistyötä koordinoiva Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on vähentää hulevesistä aiheutuvaa vesistökuormitusta. Kuormitusta voidaan vähentää monille eri keinoilla, esimerkiksi rakentamalla hulevesikostekoita ja -altaita tai asentamalla sadevesikaivoihin suodattimia. Vesistökuormituksen vähentämiseksi tehokkainta on hulevesien käsittelymenetelmien kohdentaminen alueille, joissa hulevesien määrä on suuri ja laatu heikkoa eli hulevesi sisältää paljon haitta-aineita. Maankäyttömuodon ja valuma-alueella toteutettavien toimenpiteiden tiedetään vaikuttavan huleveden laatuun. Kirjallisuuden perusteella tiedetään myös, että erilaisille maankäyttömuodoille ja toiminnoille on tyypillistä niille ominaiset päästölähteet sekä läpäisemättömän pinnan eli esimerkiksi asfalttipinnan ja rakennusten osuus. Maankäyttömuodon perusteella on mahdollista arvioida huleveden sisältämiä haitta-aineita.
Tähän tietoon perustuen HULEVET-hankkeessa tehtiin riskialuetarkastelu. Paikkatietotarkasteluna tunnistettiin kunnittain alueita, joissa huleveden laatu on oletettavasti heikkoa maankäytön tai pistekuormittajien takia. Aluemaisina kuormituslähteinä tarkasteltiin peltoja, happamia sulfaattimaita, liikennemääriä ja läpäisemättömän pinnan määrää. Pistemäisinä kuormittaja puolestaan käsiteltiin mm. polttoaineiden jakeluasemia, kaatopaikkoja ja lumenvastaanottoalueita. Huleveden aiheuttamat vaikutukset vesistössä riippuvat vesistön herkkyydestä hulevesikuormitukselle. Hankkeessa selvitettiin myös, mitkä hulevesikuormitukselle altistuvat vesialueet ovat erityisen herkkiä kuormitukselle. Selvityksessä huomioitiin mm. vesistöjen luontoarvot. Hulevesille herkille vastaanottaville alueille määritettiin valuma-alueet ja yhdistämällä tähän aineistoon riskialuetarkastelussa tunnistetut riskikohteet, on lopputuloksena paikkatietoaineisto, joka on oiva työkalu hulevesien hallintamenetelmien kohdentamisen suunnittelussa. Kohdentamalla hulevesien hallintatoimet alueelle, jossa hulevesikuormitus on suurinta ja vastaanottava vesistö herkkä kuormitukselle, vähennetään tehokkaasti hulevesistä aiheutuvia vaikutuksia.
Hankkeessa tuotetut paikkatietoaineistot on toimitettu kunnille, ja kunnat jatkavat aineistojen päivittämistä tarvittaessa sekä yhdistävät aineistot muiden kunnalla jo käytössä olevien paikkatietoaineistojen kanssa saadakseen parhaan hyödyn hulevesisuunnittelun avuksi.
– Niina Hätinen, ympäristöasiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
