LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus ja hanketarinat
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijat ja kenttämestarit käyvät näytteenottoretkillä eri puolilla Länsi-Uuttamaata kohteinaan pinta- ja pohjavedet, järvet, joet ja merialueet. Jo pitkään työtä tehneet kenttämestarimme tuntevat monia sellaisia kolkkia vesistöissämme, joihin ei ihan jokainen meistä koskaan päädykään. Maastossa ollaan välillä räntäsateessa ja kovemmillakin pakkasilla, välillä auringon porotuksessa, isommilla järvillä moottoriveneellä, syrjäisillä lammilla kanootilla. Joskus se täydellinen aamuaurinko usvan takana peilityynellä syksyn ruskaväreissä kylpevällä metsäjärvellä voi jäädä muistoihin pitkäksi aikaa! Maisemakonttori ihan parhaimmillaan!
Asiantuntijoillamme on salaisissa arkuissaan legendaarisia kalajuttuja. Niitä ja muita LUVYn tekemään vesistötutkimukseen ja hankkeisiin liittyviä tarinoita tahdomme tuoda esille tällä kokoelmalla tutkimus- ja hanketarinoita. Tervetuloa lukemaan!
Kuukausittain julkaistava tarina on mukana myös LUVYn uutiskirjeessä, jonka voit tilata tämän sivun alalaidasta. Tälle sivulle sopii siis palata uudelleenkin!
Vesistökunnostukset Länsi-Uudellamaalla
LUVY on jo pitkään toteuttanut vesistökunnostuksia Länsi-Uudellamaalla ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Kunnostuksia toteutetaan erityisesti suurempia valuma-alueita kattavien visioiden kautta, joita ovat Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030, Lohikalat Karjaanjokeen 2030, Länsi-Uudenmaan Rannikkovesivisio 2050 sekä Länsi-Uudenmaan vesienhoidon visio ja strategia. Visiot ovat yhteistyössä alueen kuntien kanssa laadittuja pitkäntähtäimen suunnitelmia vesistöjen kunnostamiseksi.
Länsi-Uudellamaalla on toteutettu esimerkiksi vesiensuojelullisia kosteikkoja, virtavesikunnostuksia, ravintoketjukunnosta sekä vedenlaadun seurantaa. Alueen vesistöille on myös laadittu kunnostussuunnitelmia. Yllä olevalla kartalla voit klikkailla auki LUVYn toteuttamia kunnostuskohteita lähialueillasi ja lukea enemmän niiden toteutuksesta.
LUVYn lisäksi Länsi-Uudellamaalla toimii suuri joukko muita vesistökunnostustoimijoita, perinteisimpinä paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat, sekä esimerkiksi Virho, WWF ja kuntien omat hankkeet. Lue lisää eri toimijoista kohdasta Vesistökunnostusverkosto.
Hiidenveden itäiset altaat haukien poikastuotantoalueina – onko isosorsimolla vaikutusta?
Tänä keväänä Hiidenveden kunnostus- ja HOLA Lake II -hankkeiden yhteistyönä aloitettiin hauen poikaskartoitukset Hiidenveden itäisillä altailla, ja samalla selvitetään isosorsimon levinneisyyttä sekä vaikutusta kutulahdissa.
Siuntionjoen alaosassa seurattiin vedenlaatua jatkuvatoimisella mittauslaitteistolla
LUVY seurasi Siuntionjoen alaosan vedenlaatua sekä Pikkalanlahteen suuntautuvaa ravinnekuormaa jatkuvatoimisella mittauslaitteistolla heinäkuusta 2021 maaliskuuhun 2023. Laitteistolla mitattiin lämpötilaa, sameutta ja sähkönjohtavuutta.
Pohjamudissa
Pinta- ja pohjavesitutkimusten lisäksi LUVYssa tutkitaan vesistöjen pohjamutia eli sedimenttejä. Sedimenteistä voidaan tutkia esimerkiksi haitta-aineiden pitoisuuksia. Haitta-aineita kertyy vesistöjen pohjasedimentteihin ihmistoiminnan seurauksena muun muassa teollisuudesta ja jätevesistä.
Raaseporiin valmistuneet hulevesirakenteet parantavat veden laatua
Horsbäckin hulevesikosteikon kaavakuva. Raaseporin kaupunki on mukana Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2050 -työssä. Vision pilottikohteeksi kaupunki valitsi Tammisaaressa sijaitsevan rehevöityneen Dragsviksfjärden-merenlahden. Merenlahdelle julkaistiin...
Länsi-Uudenmaan virtavesistä murto-osa luonnontilaisia
Kesän 2022 aikana inventoimme kahdessa eri hankkeessa yhteensä yli 60 kilometriä virtavesiä Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä. Inventointien tarkoituksena on tuottaa tietoa purojen luonnontilasta, kunnostustarpeista, sekä puroluonnon muutoksista.
Tarinaa raakuista
Mustionjoen jäljellä olevien aikuisten raakkujen määrää on seurattu muutamien vuosien välein. Tulosten perusteella raakkumäärä pienenee lähes 10 % joka vuosi: 2010 Åminneforsissa arvioitiin olevan 2 000 raakkua, mutta kymmenen vuotta myöhemmin vain noin 850.
Kalanpoikasten tunnistaminen vaatii tarkkaa työtä
Ahvenen ja kuhan poikasten pyydystäminen ajoitetaan touko-kesäkuulle poikasten kuoriutumisen aikaan. Kuha kutee vesien lämmetessä yli 10 °C touko-kesäkuussa. Poikaset kuoriutuvat 4–5 mm pituisina 5–9 päivää kutemisen jälkeen. Ahvenen poikaset kuoriutuvat 5–6 mm pituisina touko-kesäkuussa 10–15 päivän kuluttua kudusta.
Särkikalojen hyötykäyttöön boostia
Särkikalojen käyttö elintarvikkeiden raaka-aineena on herättänyt kiinnostusta niin yksityishenkilöiden kuin myös massatuotannon puolesta. Särkikala onkin lähiruokaa parhaimmillaan. Suomessa on 19 särkikalalajia, joista tunnetuimmat ovat varmasti lahna ja särki. Molemmat näistä sopivat hyvin ravinnoksi.
Kesäisiä muistoja HOLA Lake maastopäiviltä
Länsi-Uusimaan HOLA Lake II –hankkeessa järjestettiin kaksi maastopäivää kesäkuun alussa. Molemmissa tapahtumissa sää suosi erinomaisesti osallistujia. Maastopäivät ovat siitä mainioita, että niiden aikana päästään myös tekemään itse. Ensimmäisessä päivässä maanantaina 6.6. keskityttiin vieraslaji isosorsimoon sekä suoritettiin niittotalkoot. Saman viikon lauantaina, 11.6., pidettiin taas Katiskasta kalaan keittiöön -päivä, jossa päästiin tutustumaan katiskakalastukseen sekä särkikalojen käsittelyyn.
Kokemuksia ja oppeja virtavesikunnostuskurssilta
Muutamia vuosia sitten halusimme muuttaa oppimiskäyrämme kulmakerrointa ja etsimme mahdollista kurssitarjontaa virtavesien kunnostamiseen liittyen. Aiheeseen liittyviltä kursseilta emme oikein saaneet mitä olimme hakemassa. Mistä löytyisi sellainen kurssi, jossa voisi syventää osaamistaan eri näkökulmista, pääsisi suunnittelemaan, kokeilemaan, vertaisoppimaan ja jakamaan kokemuksia?
