LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
Tervetuloa lukemaan tarinoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijoiden ja kenttämestarien työstä näytteenoton, tutkimustyön, tapahtumien, vesistökunnostusten ja muiden aiheiden parissa!
Jymy-yllätyksiä pinnan alla – vesistötutkimuksessa voi törmätä jännittäviin lajeihin
Heinäkuussa Karjaan Lepinjärvellä vesistöasiantuntijamme säikähti, kun yhdessä aktiivipyydyksessä sukelteli pontevasti yli viisisenttinen, jykevä, pihtileukainen toukka. Samanlaisesta toukasta näytteenottajamme teki elokuussa havainnon Kirkkonummen Syväjärveltä. Kyseessä oli jymysukeltajan (Cybister lateralimarginalis) toukka, joka kuuluu kovakuoriaisten lahkoon ja sukeltajien heimoon.
Vesien tilaa ei paranneta yksin – siksi LUVY haluaa innostaa myös yrityksiä yhteistyöhön
Länsi-Uudenmaan ympäristöklusteri on yhteistyöverkosto, jota LUVY vetää. Jäseninä on Länsi-Uudenmaan kuntia ja yrityksiä. Ympäristöklusteri kokoaa yhteen toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään ympäristöosaamistaan yhdessä muiden kanssa.
Kun ravinteet pysyvät pellolla, viljelijä ja vesistö kiittävät
Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä, mutta pelloilta ja metsätalousalueilta tulevat ravinteet ja kiintoaineet ovat yhä suurin rehevöitymisen syy useimmissa vesistöissä.
Metsien vesiensuojelussa on monta niksiä – seminaari ja maastokäynti käytännön toimenpiteistä syyskuussa
Iso Myllylammen metsäkosteikko. (LUVY / Annika Söderholm-Emas) Vuonna 2023 yli 75% Suomen maapinta-alasta oli metsää, maamme on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa maata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,6 miljoonaa...
Uskaltaako uida? Sinilevä haittaa kesäisin vesistöjen virkistyskäyttöä ja kertoo rehevöitymisestä
Kesä ja sinilevät ovat taas täällä. Sääolot vaikuttavat siihen, millainen leväkesä on kulloinkin tulossa. Mikroskooppisen pienet sinilevät yhteyttävät kuten kasvit, mutta ne ovat kuitenkin bakteereita. Monet sinilevät ovat myrkyllisiä.
Vesistöystävällinen puutarhanhoito on myös ekologinen valinta
Puutarhanhoito voi tuoda iloa ja kauneutta, mutta se voi myös vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön. Lannoitteet, torjunta-aineet ja kompostiseokset voivat sade- ja sulamisvesien mukana valua lähivesistöihin ja saastuttaa niitä.
Uomakunnostuksista hyötyvät vesistöt ja maanomistajat
LUVYn koordinoimissa kunnostushankkeissa on aikojen saatossa kunnostettu erilaisia ihmistoiminnan seurauksena heikentyneitä virtavesiä, joita jo EU:n asettama vesipuitedirektiivikin velvoittaa Suomea kunnostamaan. Virtavesien kunnostuksessa keskitytään virtavesille luontaisten ominaispiirteiden vahvistamiseen ja tavoitteena on luontotyyppien ja lajien uhanalaistumiskehityksen pysäyttäminen.
Selvitys särkikalojen vastaanottoasemasta Länsi-Uudellamaalla
Länsi-Uudenmaan HOLA Lake II -hankkeen yhtenä tavoitteena on särkikalojen hyötykäytön lisääminen. Osana tätä tavoitetta hankkeessa toteutettiin selvitys särkikalojen vastaanottoasemasta. Työn toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy.
Kosteikot tarjoavat monia hyötyjä, kuten veden puhdistuksen ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymisen
Kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden keitaita ja tehokkaita vesienhoitovälineitä, jotka tarjoavat lukuisia hyötyjä ympäristölle ja yhteiskunnalle. Niiden merkitys korostuu erityisesti maatalouden vesienhoidossa, mutta niillä on positiivisia vaikutuksia myös ekosysteemien terveyteen ja ihmisten hyvinvointiin.
Kurkistus Enäjärven tehokalastuksien 2022–2023 saalistilastoihin
Vihdin Enäjärvellä toteutettiin vuonna 2023 toinen tehokalastusvuosi. Syysnuottaus oli molempina vuosina kaikkein tehokkain pyyntimuoto (+ 70 % kokonaissaalista). Saalismäärät jäivät kuitenkin viime vuonna vuoden 2022 saalismääristä – vuonna 2022 koko vuoden poistosaalis oli noin 110 000 kg ja viime vuonna noin 41 000 kg.