Sinilevää drone-kuvassa Vihdissä Hiidenveden Mustionselällä kesällä 2023. (LUVY / Maria Kihlström)
Kesä ja sinilevät ovat taas täällä. Sääolot vaikuttavat siihen, millainen leväkesä on kulloinkin tulossa. Mikroskooppisen pienet sinilevät yhteyttävät kuten kasvit, mutta ne ovat kuitenkin bakteereita. Monet sinilevät ovat myrkyllisiä.
Sinilevät viihtyvät erityisesti rehevöityneissä järvissä ja rannikkovesissä ja ovat yleensä runsaimmillaan loppukesällä, jolloin sopivissa tuulioloissa rannoille ja avoimelle merellekin voi kasaantua paksuja vihertäviä tai sinivihreitä levälauttoja. Levää voi esiintyä vedessä myös yksittäisinä hippusina. Alkukesäisin rantavedessä kelluvat kellertävät lautat ovat yleensä siitepölyä, jonka saattaa sekoittaa sinileväkukintaan. Lämmin alkukesä voi aikaistaa myös sinileväkautta.
Lämpimissä vesissä viihtyvät sinilevät hyötyvät rehevöitymisen lisäksi ilmastonmuutoksesta, joka voi mm. pidentää leville suotuisaa kasvukautta ja osaltaan lisätä maalta tulevaa tai pohjasedimenteistä vapautuvaa ravinnekuormitusta entisestään. Vesien tummuminen, mikä osaltaan johtuu ilmastonmuutoksesta, puolestaan voi johtaa levälajiston toisenlaisiin muutoksiin, kuten limalevien lisääntymiseen. Toisin kuin myrkylliset sinilevät, limalevät ovat sinänsä vaarattomia, mutta voivat aiheuttaa uimareiden iholla kutinaa.
Mistä tiedän, onko vedessä sinilevää?
Sinilevän tunnistaa usein siitä, että kepillä koskettaessa vedessä kelluva sinileväesiintymä hajoaa yksittäisiksi hippusiksi tai peittää kepin kuin maali eikä tartu siihen hiusmaisina nauhoina, kuten rihmamaiset viherlevät. Lasipurkkiin otetussa leväisessä vedessä sinilevät puolestaan nousevat pintaan noin tunnin kuluessa, kun purkin annetaan olla paikoillaan. Tämä johtuu siitä, että monilla sinilevillä on kaasurakkuloita, joiden avulla ne voivat säädellä sijaintiaan vesipatsaassa. Pohjakasvuiset sinilevälajit voivat käyttäytyä eri tavalla, eivätkä testit toimi niiden tunnistamiseen samoin kuin planktonissa elävien sinilevien, jotka tyypillisimmin muodostavat leväkukintoja.
Tarkemmin sinileviä voidaan tunnistaa mikroskoopin avulla. LUVYlla mikroskopoimme tilauksesta esimerkiksi mökkijärvien levänäytteitä. Näytteen voi ottaa esimerkiksi kannelliseen lasipurkkiin. Näytteet olisi hyvä pitää viileässä ja mikroskopoida mahdollisimman pian. Tarkka lajinmäärityskään ei kuitenkaan kerro sinilevän myrkyllisyydestä, sillä samalla lajilla voi olla sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä kantoja. Siten sinileväisen veden käyttämistä on aina hyvä välttää.
Näin tutkit kotikonstein, onko vedessä sinilevää: katso Vesistökunnostusverkoston opasvideo (Youtube)
Seuraa levätilannetta
LUVY osallistuu myös valtakunnalliseen leväseurantaan seuraamalla Lohjanjärven Aurlahden levätilannetta kesäkuun alusta syyskuun loppuun viikoittain. Leväseurannan tuloksia voi tarkastella Järvi-meriwikissä, jonne on mahdollista tallentaa omia havaintojaankin. Suomen ympäristökeskus julkaisee kesäaikaan leväseurannan tuloksista valtakunnallisen leväkatsauksen viikoittain.
Levätiedustelut: Heidi Tanttu, vesistöasiantuntija, heidi.tanttu@luvy.fi, +358 45 78 84 28 75
– Heidi Tanttu, vesistöasiantuntija & Raisa Autio, ympäristöviestinnän asiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
