Jymysukeltajan (Cybister lateralimarginalis) toukka. (LUVY / Arto Muttilainen)
Viime kesänä LUVYlaiset ovat liikkuneet Länsi-Uudenmaan vesillä monenlaisissa kenttätöissä, kuten joka kesä. Vesinäytteenottojen ja vesikasvikartoitusten lisäksi on toteutettu muun muassa vesiselkärangattomien aktiivipyyntejä. Aktiivipyynneissä rantavyöhykkeen pohjalle lasketaan mehusuppiloista ja lasipurkeista rakennettuja pyydyksiä, vähän kuin katiskoita, joihin vesiselkärangattomat uivat ja jäävät satimeen. Aktiivipyydyksiä käytetään erityisesti vesikasvillisuuden seassa rantavyöhykkeen pehmeillä pohjilla, joilta perinteisiä pohjaeläinnäytteitä on potkuhaavilla tai Ekman-noutimella vaikea ottaa. Aktiivipyydyksiin jäänyt lajisto tutkitaan mikroskoopilla. Tulokset kertovat esimerkiksi, millaista ravintoa järvessä on saatavilla vesiselkärangattomia syöville vesilinnuille.
Heinäkuussa Karjaan Lepinjärvellä vesistöasiantuntijamme säikähti, kun yhdessä aktiivipyydyksessä sukelteli pontevasti yli viisisenttinen, jykevä, pihtileukainen toukka. Samanlaisesta toukasta näytteenottajamme teki elokuussa havainnon Kirkkonummen Syväjärveltä. Kyseessä oli jymysukeltajan (Cybister lateralimarginalis) toukka, joka kuuluu kovakuoriaisten lahkoon ja sukeltajien heimoon. Jymysukeltaja on tulokaslaji, joka on tiettävästi tavattu Suomesta ensi kertaa vuonna 2006. Nykyisin siitä on Suomen Lajitietokeskuksen tietokannassa noin 90 havaintoa pääasiassa Etelä-Suomen alueelta. Laji on ilmeisesti levinnyt Suomeen ja Baltiaan eteläisemmästä Euroopasta ja Välimeren ympäristöstä, mahdollisesti ilmaston lämpenemisen edesauttamana. Jymysukeltaja viihtyy seisovassa vedessä tiheän vesikasvillisuuden joukossa ja toukat ovat ravinnonkäyttötavoiltaan saalistajia.
Tulokaslajit valtaavat uusia elinalueita itsenäisesti, kun taas vieraslajit leviävät ihmisen avustuksella. Merialueiden syvännepohjaeläinnäytteissä olemme törmänneet viime vuosina vieraslajeihin saksisiiraan, kuuppaäyriäiseen ja liejutaskurapuun. Järvistä esimerkiksi Hiidenvedellä runsaana esiintyvä isosorsimo on alkujaan vieraslaji ja Lohjanjärveltä on viime kesänä tullut havaintoja oudosta löllykästä, joka on paljastunut vieraslaji hyytelösammaleläimeksi. Jotkin vieraslajit kuten isosorsimo saattavat runsastuessaan syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, muuttaa elinympäristöjä ja haitata virkistyskäyttöä, kun taas esimerkiksi jymysukeltajan vaikutuksista kotimaiseen ekosysteemiin ei ole paljonkaan tutkimustietoa saatavilla.
– Heidi Tanttu, vesistöasiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
