Maanviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila esitteli jankkurointia eli maan syväkuohkeutusta LUVYn järjestämässä pellonpiennartilaisuudessa elokuussa 2024. Oikein tehty jankkurointi auttaa kasvien ravinteiden ja veden saantia sekä vähentää valumaa vesistöihin. (LUVY / Raisa Autio)
Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä, mutta pelloilta ja metsätalousalueilta tulevat ravinteet ja kiintoaineet ovat yhä suurin rehevöitymisen syy useimmissa vesistöissä. Esimerkiksi Uudenmaan toiseksi suurimpaan järveen Hiidenveteen laskevien pääuomien fosforikuormituksesta reilut 60 prosenttia on peräisin pelloilta. Luku perustuu ympäristöhallinnon VEMALA-kuormitusmallin tuloksiin. Myös suuremmassa mittakaavassa maatalouden toimilla on iso vaikutus: Suomessa Itämereen päätyvästä, ihmisen toiminnan aiheuttamasta ravinnekuormituksesta noin 40–80 prosenttia on lähtöisin maatalousmailta. Luku vaihtelee merialueittain. Länsi-Uusimaa on vanhaa maatalousaluetta ja esimerkiksi Hiidenveden valuma-alueella on paljon viljelyä ja hevostiloja. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2023 Länsi-Uudenmaalla oli 1 125 maatilaa, johon myös laskettiin puutarhatuotannon tilat.
Meille Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä maanviljelijät ja muut maanomistajat ovatkin keskeisiä yhteistyökumppaneita vesiensuojelussa. Olemme edistäneet maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämistä esimerkiksi LUMME-hankkeessa. Hankkeessa on tehty ja suunniteltu kosteikkoja ja kaksitasouomia, jotka vähentävät pelloilta tulevien kiintoaineiden ja ravinteiden päätymistä vesistöön ja lopulta mereen.
Lisäksi on keskeistä pyrkiä vaikuttamaan rehevöitymisen alkusyyhyn eli ehkäistä ravinteiden karkaaminen pelloilta valuvien vesien mukaan. Tässä olennaista on viljelymaan rakenteen parantaminen niin, että se pidättää vettä ja ravinteita kasvien käyttöön. LUMME-hankkeessa on pidetty vuosittain maanviljelijöille pellonpiennartilaisuuksia, joissa kerrotaan erilaisista menetelmistä ja käytännöistä entistä vesistöystävällisempään viljelyyn. Hankkeen aikana on tavoitettu yli 140 maanomistajaa.
Tänä kesänä toinen pellonpiennartilaisuuksistamme pidettiin Lohjan Pusulassa Kilpiän tilalla, jota isännöi Tuomas Mattila. Maatalouden lisäksi Mattilatyöskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksella. Hän peräänkuuluttaa niin sanottujen hot spotien eli suurimpien kuormituslähteiden tunnistamisen tärkeyttä ja vesiensuojelutoimien kohdistamista näille alueille.
”Valuma-aluetasolla mielestäni pitäisi toimia niin, että tunnistetaan, mitkä pellot ja peltojen osat ovat kuormituslähteitä ja mitä niille pitäisi tehdä. Sitten tulisi tehdä toimenpiteitä niin kauan, että ongelma korjaantuu”, tiivistää Mattila, joka työssään keskittyy mm. maan kasvukunnon parantamiseen ja maaperän hiilensidontaan.
Lue, millaisilla eri toimilla maatalouden vesistökuormitusta voi vähentää. Yleensä samat toimet edistävät myös viljelykasvien menestymistä.
– Raisa Autio, ympäristöviestinnän asiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
