LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
Tervetuloa lukemaan tarinoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijoiden ja kenttämestarien työstä näytteenoton, tutkimustyön, tapahtumien, vesistökunnostusten ja muiden aiheiden parissa!
Pohjavedet – puhdasta juomavettä jalkojemme alla
Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, mutta likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hidasta ja kallista. Pohjaveden laadun ja määrällisen tilan seuranta on siten ensiarvoisen tärkeää puhtaan pohjaveden ja juomaveden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
Lankkupadosta luonnonmukainen koski
Haimoon kylän kohdalla Vihtijoessa sijaitsi vanha ojitusyhtiön ylläpitämä ylisyöksypato, joka toimi lähes täydellisenä vaellusesteenä kalojen ja vesieliöstön pyrkiessä ylävirtaan. Lankuista rakennettua patoa oli suunniteltu kunnostettavan jo 2000-luvun alkupuolella, mutta hanke oli jäänyt toteutusta vaille. Kalan kulun helpottaminen otettiin uudelleen tarkasteluun osana valtakunnallista FRESHABIT LIFE IP -hanketta, jossa toteutetaan virtavesikunnostuksia ja vaellusesteiden poistoja Karjaanjoen vesistöalueella lohikalojen ja jokihelmisimpukan hyväksi.
Raakkuja kartoittamassa
Mustionjoessa elää erityinen eläinlaji, joka voi elää yli satavuotiaaksi, jopa 200 vuotiaaksi. Kyseessä on jokihelmisimpukka, tuttavallisemmin raakku. Raakkuja on jäljellä arviolta muutamia tuhansia Mustionjoessa.
Talviaikaiset virtaamamittaukset
Virtaamamittaukset ovat osa valtakunnallista hydrologista seurantaa ja niitä tehdään erilaisissa vesitilanteissa tulvista kuiviin kausiin, jotta vesistöjen virtaamista saadaan luotettavaa tietoa hydrologiseen seurannan avuksi, jossa mm. määritetään uoman virtaaman aikasarjoja vedenkorkeushavaintojen perusteella ns. purkautumiskäyrän avulla.
Hapettamisen tauottamisen vaikutuksia seurataan Hormajärvellä
Lohjan Hormajärvi on kirkasvetinen ja lähdevaikutteinen järvi. Kansallisessa järvityyppiluokituksessa se luetaan kuuluvaksi vähähumuksisiin, pienten ja keskikokoisten järvien tyyppiin. Vuosikymmenien ajan jatkunut rehevöityminen ja sen seurauksena lisääntyneet sinileväkukinnat ja veden samentuminen, haittaavat järven virkistyskäyttöä. Lisäksi rehevöityminen kaventaa uhanalaisen ja rauhoitetun hentonäkinruohon elintilaa. Viimeisimmässä vuonna 2013 julkaistussa pintavesien ekologisen tilan luokittelussa Hormajärvi luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan.
Pikkalanjoen padolla selvitetään kalan kulkua
Siuntionjoen Pikkalan säännöstelypadon vaikutusta kalan kulkuun on arvuuteltu jo muutamia kymmeniä vuosia. Sen on arveltu estävän erityisesti erittäin uhanalaisen Siuntionjoen meritaimenen nousua Siuntionjokeen ja siten haittaavan taimenkannan kehitystä. Siuntionjokeen nousee syksyisin mahdollisesti myös vaellussiikaa. Pikkalan säännöstelypato on edelleen tarpeellinen säilyttää, mutta säännöstelypadon säännöstelykäytänteitä on suunniteltu kehitettävän mahdollistamaan paremmin kalojen kulku merestä jokeen. Säännöstelykäytännön kehittämiseksi tarvitaan tietoa padon vaikutuksesta kalankulkuun nykytilanteessa.
Hajajätevesihankkeessa on annettu kunnostusvinkkejä yli 8000 kiinteistölle
LUVYn haja-asutuksen jätevesihankkeissa vuosina 2009–2020 jätevesineuvojat ovat kiertäneet Länsi-Uudellamaalla erityisesti ranta- ja pohjavesialueiden sekä tiheästi rakennettujen haja-asutusalueiden kiinteistöillä arvioimassa jätevesijärjestelmien uudistamistarvetta ja kuntoa. Neuvottuja kiinteistöjä vuosien varrella on kertynyt yli 8000. Jätevesineuvojan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu antaa vinkkejä, miten järjestelmän huoltoa voi tehostaa tai kuinka tarvittaessa edetä kokonaan uuden järjestelmän hankkimisessa.
Vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen
Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaaminen on menetelmänä erityisen hyödyllinen, kun tutkitaan vedenlaadun lyhytaikaisia vaihteluita, mutta tämän lisäksi menetelmän avulla on mahdollista tutkia myös pitkän aikavälin trendejä.
Tutkimustarinaa Mustionjoelta
Karjaanjoen vesistön raakkujen määrä on vähentynyt radikaalisti ja populaation on ennustettu kuolevan pian sukupuuttoon ilman aktiivisia pelastustoimia. Karjaanjoen vesistössä tapahtuvien toimenpiteiden tavoitteena on pelastaa raakku sukupuutolta, sekä parantaa sen elin- ja lisääntymisedellytyksiä.
Veikkolassa kartoitettiin hauen poikasia valkolevytekniikalla
Kuva 1: Eniten poikasia löytyi hyvin matalilta ja nopeasti lämpeneviltä rannoilta sarojen seasta. Kirkkonummen Veikkolan Perälänjärven, Lamminjärven ja Kalljärven vedenlaadun ja ekologisen tilan parantamiseksi on meneillään monenlaisia toimia. Hoitokalastus planktonia...