Kuva: Vesi.fi-sivustolla yhdistetään vesistöihin sekä sääilmiöihin liittyvää tietoa ja ennusteita.

Avoin data voi parhaimmillaan tuottaa uutta tietoa, uusia palveluja sekä hyvinvointia. Ilmaiseksi saatava tieto edistää tieteen tekemistä ja voi lisätä innovaatioita sekä hallinnon läpinäkyvyyttä.

Hyvä esimerkki datan avaamisen vaikutuksista yhteiskuntaan on GPS-paikannustieto. Vuonna 1984 Yhdysvaltain puolustusministeriö vapautti GPS-paikannustietoa siviilikäyttöön ilmaiseksi. Satelliittipaikannus on sittemmin tullut käyttöön useilla aloilla liikenteestä kartografiaan ja synnyttänyt lukuisia nyt jo arkipäiväisiä sovelluksia.

Suomessa on avattu viime vuosikymmenen aikana paljon erilaisia tietoaineistoja. Tiedon jakamiseen motivoi tieto siitä, että tiedon arvo kasvaa käytössä. Mitä useampi pääsee käsiksi avoimiin tietoaineistoihin, sitä enemmän voi syntyä uusia ideoita ja ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.

Avointa ympäristötietoa on saatavilla laidasta laitaan ja ympäristöasioiden parissa työskentelevät hyödyntävät sitä jatkuvasti työssään. LUVYn projektityöntekijä Erkka Laitinen kertoo käyttävänsä usein Suomen ympäristökeskuksen avointa dataa kuten valuma-aluetarkasteluja, vesistöjen ekologista tilaa sekä virtaamatietoja.

”Etenkin vesistöjen ekologinen tila on asia, joka koskettaa monia. Esimerkiksi, kun halutaan tietää järven kunto mökkirannassa tai uimapaikalla. Lisäksi LUVYn omaa Vesientila-sivustoa tulee käytettyä melko usein, koska siitä saa seikkaperäisesti tietoa eri järvistä”, hän sanoo.

Kuva: Vesientila.fi kokoaa yhteen Länsi-Uudenmaan vesistöihin liittyvää tietoa.

LUVYn perustama ja ylläpitämä Vesientila.fi-portaali perustuu avoimeen vesistötietoon. Portaalissa julkaistaan tietoa läntisen Uudenmaan vesistöistä ja niiden vedenlaadusta sekä vesistöjen hyväksi tehdyistä kunnostuksista. Tieto on vapaasti kaikkien saatavilla ja tarkoitettu kaikille vesien tilasta kiinnostuneille.

Tietoa jakamalla eri toimijat pysyvät paremmin perillä siitä, mitä omalla alueella on jo tehty tai ollaan tekemässä, ja kuka tekee. Näin voidaan välttää päällekkäisiä tai toisiaan haittaavia toimia ja parhaimmillaan synnyttää yhteistyötä. Myös kunnat voivat hyödyntää Vesientila-portaaliin koottuja aineistoja esimerkiksi kaavoituksessa.

”Pidän tiedon jakamista tärkeänä ennen kaikkea sen vuoksi, että se hyödyttää mahdollisimman monia ja innostaa kenties enemmän ihmisiä tekemään myös aiempaa enemmän omaa havainnointia ja myös raportoimaan näistä havainnoista”, Laitinen sanoo.

”Itse jaan lähinnä vedenlaatutuloksia jatkuvatoimisista ja muista mittauksista.”

Kansalaishavainnointi on tehokas keino lisätä tietoa vesistöistä. Kun yksittäisiä havaintoja on riittävästi, voidaan niiden pohjalta luoda yleiskuva esimerkiksi järven levätilanteesta. Kesämökin ostaja voisi halutessaan tarkistaa ennen kaupantekoa, missä kunnossa mökin lähivesistöt ovat. Myös Vesientila.fi-sivuston kautta voi ilmoittaa omia havaintoja vedenlaadusta.

Kuva: Pintavesien ekologinen tila voi kiinnostaa esimerkiksi mökinostajaa.

”Vesistötieto voi myös toimia innoittajana ja kannustimena osallistumaan vapaaehtoistoimintaan tai projektien rahalliseen tukemiseen”, Laitinen jatkaa.

Vesistöt ovat meidän kaikkien yhteinen asia. Siksi siihen liittyvän tiedon on tärkeää olla kaikille avointa.

Vesientila.fi-portaalin kautta jaetaan tuoreinta tutkimustietoa Länsi-Uudenmaan vesistöistä. Sivuista on pyritty tekemään selkeät ja helppokäyttöiset. Tiedot on esitetty kartalla, jotta käyttäjä voi tarkastella haluamiaan paikkoja ja asioita. Lisäksi sivustolle on koottu kattavat tietopaketit esimerkiksi haja-asutuksen jätevesistä ja vesistöystävällisestä puutarhanhoidosta.

”Vesientila-sivusto on mainio, sillä se kokoaa yhteen paljon erilaista dataa eri aihepiireistä.”

Miina Rautiainen, asiantuntija

Lähteet:

LUVY. Vesientila.fi-portaali. www.vesientila.fi

Suomen ympäristökeskus. 17/2012. Avoin ympäristötieto – yhteistyön kehittäminen vesistöjen seurannassa. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38726/SY17_2012_Avoin_ymparistotieto.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen ympäristökeskus. Kuka käyttää avointa ympäristötietoa. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Envibase/Avauksiablogi/Kuka_kayttaa_avointa_ymparistotietoa(46498

Avointa vesistötietoa jakavia sivustoja:

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Vesientila-portaali : https://vesientila.fi/

SYKEn Vesistökunnostajan karttapalvelu: https://syke.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=3a9031b0547d43a1b7265d95351abd21

SYKEn, Ilmatieteenlaitoksen ja Tulvakeskuksen ylläpitämä vesitieto-sivusto: https://www.vesi.fi/

Viranomaisten ja kansalaisten havaintoihin perustuva Järvi-meriwiki: https://www.jarviwiki.fi

SYKEn Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikarttaviewers/Html5Viewer_2_11_2/Index.html?configBase=http://paikkatieto.ymparisto.fi/Geocortex/Essentials/REST/sites/VesikarttaKansa/viewers/VesikarttaHTML525/virtualdirectory/Resources/Config/Default&locale=fi-FI