LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
Tervetuloa lukemaan tarinoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijoiden ja kenttämestarien työstä näytteenoton, tutkimustyön, tapahtumien, vesistökunnostusten ja muiden aiheiden parissa!
Hoitokalastuksella luihin ja ytimiin
Monen ensimmäinen mielikuva hoitokalastuksesta on satojen, jopa tuhansien kilojen päivittäiset nuotta- ja rysäsaaliit. Tuostakin saaliista on petokalat poikasia myöten palautettava takaisin veteen mahdollisimman tarkasti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä (LUVY) hoitokalastaja saa ajoittain paneutua kalanpoikasiakin pienempiin yksityiskohtiin.
Kaatopaikkavesien tarkkailussa työturvallisuus on tärkeää
LUVYn alueella kaatopaikkojen vesientarkkailua tehdään toiminnassa olevista maankaatopaikoista ja välivarastointialueista sekä vanhoista ja suljetuista teollisuuskaatopaikoista, lietekaatopaikoista ja yhdyskuntajätteiden kaatopaikoista.
Mustionjoella nähdään pinnan alle ja opitaan uutta, mutta löydetäänkö ratkaisuja?
Vaellusyhteyksien avaaminen vaikkapa kalatierakentamisella on keskeinen osa vesistön tilan parantamista ja seuranta on tärkeä osa vesistökunnostustoimintaa. Rakennettujen kalateiden seuraaminen ja toimivuuden arviointi on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan hienosäätää tai muuttaa käytänteitä kalatien toimivuuden parantamiseksi. Seuranta tukee myös suunnittelua.
Pakkanen ei ole pysäyttänyt vedenlaadun jatkuvatoimista mittaamista
Kuluvana talvena pakkaset ovat paukkuneet myös Etelä-Suomessa. Uomissa vesi kuitenkin jatkaa virtaamistaan ja vedenlaadun seurantaa jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla on jatkettu. Jatkuvatoimisen seurannan avulla on mahdollista havaita vedenlaadussa tapahtuvia nopeita muutoksia, joten mittauksen pitäminen käynnissä on tärkeää säätilasta ja vuodenajasta riippumatta.
Lager, Pale Ale vai vehnäolut? – Heparin talvikalastajat kokeilevat uudenlaista syöttiä särkikaloille
Tänä talvena pakkaset ovat olleet suosiolliset talvikalastajille. Niinpä aloitimme Heparilla katiskapyynnin joulukuussa. Hepari on pieni, hyvin matala ja rehevä järvi Kirkkonummen Kylmälässä. Saaliiksi otamme vain hoitokalastettavia kaloja: särjet, lahnat, pasurit, sorvat, kiisket sitä mukaa kun niitä nousee. Muut kalat palautamme takaisin kasvamaan. Särkikalat liikkuvat ja ruokailevat varsin vähän näin sydäntalvella, järven pohjalla möllöttäminen vaikuttaa sopivan niille. Houkuttimeksi katiskoihin laitamme uudenlaista syöttiä, jonka hajun pitäisi saada juuri särkikaloihin liikettä.
LUVYn vuosi 2021
Vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Tässä kooste LUVYn vuoden 2021 kohokohdista.
Novian opiskelijat pääsivät käytännön töihin Rannikkovesivisio-hankkeessa
YH Novian opiskelijat tutkivat vedenlaatua, vesieliöitä, valuma-aluetta ja kasvillisuutta osana Rannikkovesivisio-hanketta. Opiskelijoiden tekemien tutkimusten tuloksia hyödynnetään Dragsviksfjärdenille laadittavassa kunnostussuunnitelmassa.
Ojapyyntisaaliista purkkisärjeksi
Särkikalojen käyttö elintarvikkeena on nouseva trendi ja markkinoilta löytyy monia mainioita särkikalatuotteita kalapuikoista lastuihin. Purkkisärkeä on ollut kaupan hyllyillä saatavilla jo melko pitkään, ja sitä ovat kehuneet kaikki, joiden tiedän sitä maistaneen. Kerron, miten herkullista, ekologista superfoodia voi valmistaa itse ja samalla parantaa vesistöjen tilaa.
Gulffaamalla kuhien perässä
Pikkalanjoen padon kalankulun seurantatutkimus sai jatkoa, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2021 kalastonhoitomaksuvaroista 15 000 € avustuksen hankkeelle, jossa selvitämme kevätkutuista kalojen nousua Pikkalanjokeen sekä tärkeimpiä poikastuotantoalueita. Hanketta rahoittavat myös Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalue (5 000 €) sekä Siuntionjoki 2030 -vision kunnat (10 000 €).
Mitä hyötyä on avoimesta vesistötiedosta?
Avoin data voi parhaimmillaan tuottaa uutta tietoa, uusia palveluja sekä hyvinvointia. Ilmaiseksi saatava tieto edistää tieteen tekemistä ja voi lisätä innovaatioita sekä hallinnon läpinäkyvyyttä.