Sään suosiessa työpäivät maastossa antavat usein aihetta hymyyn. Kalojen liikeitä ja käyttäytymistä vedenalla voidaan tutkia seuraamalla radiolähetinmerkittyjä kaloja. Petokalan syödessä lähettimen sisältävän tutkimuskalan päästään myös täsmäkalastusta kokeilemaan.
Vaellusyhteyksien avaaminen vaikkapa kalatierakentamisella on keskeinen osa vesistön tilan parantamista ja seuranta on tärkeä osa vesistökunnostustoimintaa. Rakennettujen kalateiden seuraaminen ja toimivuuden arviointi on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan hienosäätää tai muuttaa käytänteitä kalatien toimivuuden parantamiseksi. Seuranta tukee myös suunnittelua.
Rakennettujen ja rakennettavien kalateiden suunnittelu Suomessa pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Erityisesti kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään erittäin vähän, vaikka ihan viime vuosina muutamia tutkimuksia onkin tehty. Suomessa ei myöskään ole tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen.
Mustionjoella seurataan kalojen kulkua ja tutkitaan niiden käyttäytymistä
Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksista parantavista rakenteista. Mustionjoen kahteen alimpaan voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin on rakennettu (2018–2019) kalatiet ja Billnäsin voimalaitoksen yläkanavaan rakennettiin vuonna 2021 alasvaellusrakenne ohjaaman alaspäin vaeltavat kalat kalatiehen.
Kalateiden ja niiden eri osien ja rakenteiden toimivuuden arvioimisen lähtökohta on, että tiedämme miten kalat kulkevat ja käyttäytyvät kohdatessaan rakenteita eri virtaamilla. LUVYn hankkeissa kalojen kulkua veden alla on seurattu erilaisilla kaikuluotaimilla, videokameroilla ja radiolähetinmerkittyjä kaloja paikantamalla joko käsin tai automaattiasemilla.
Mustionjoelta on olemassa seurantatutkimuksia ennen kalateiden ja alasvaellusohjainten rakentamista (Valjus ym. 2017, Karppinen 2017), mutta seurantutkimuksia on jatkettu myös rakentamisen jälkeen (Vähä 2021, Karppinen ym. 2022, Vähä ja Tammivuori 2022). Tutkimukset ja seurannan tulokset ovat jo antaneet uutta tietoa kalateiden toimivuudesta ja kalojen käyttäytymisestä rakennetussa joessa. Olemme oppineet kuinka virtausolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kalatien toimivuuteen, kalojen käyttäytymiseen ja reitinvalintaan ja jopa kuolleisuuteen.
Åminneforsin kalatien on havaittu toimivan ja soveltuvan monelle lajille paitsi kulkuväylänä jokeen myös lisääntymisalueena. Havaintojen mukaan kalatien suuaukon sijainti suhteessa päävirtaan on ratkaisevaa kalatien houkuttelevuuden kannalta, erityisesti lohelle ja poikkeamat voimalaitoksen toiminnassa voivat heijastua myös kalatien toimintaan. Alasvaelluksen osalta on havaittu, että kuolleisuus voimalaitosturbiineihin on usein korkea. Åminneforsin voimalaitoksen Kaplan-turbiinin aiheuttama kuolleisuus on kuitenkin pieni eikä suurempi virtaama juurikaan vaikuta lisäävän kalojen kuolleisuutta. Toisin on kuitenkin Billnäsin Francis-turbiineissa, missä suurempi virtaama lisää kuolleisuutta merkittävästi.
Kalatieseurantaa ja alasvaelluksen kehittämistyötä Mustionjoella onkin tarkoitus jatkaa tulevana kesänä. Vuonna 2022 on tarkoitus aloittaa Billnäsin kalatieseuranta vastaavalla tavalla kuin Åminneforsissa on tehty (infrapunalaskuri ja videokamera). Myös alasvaellusrakennetta kehitetään tulevana kesänä ja toimivuutta tutkitaan jatkossakin. Ratkaisujen löytyminen vaatii kehitystyötä. Raaseporin kaupungin toteuttama Billnäsin alasvaellusrakenne on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja siksi siitä saatavat kokemukset dokumentoidaan tarkasti. Alasvaellusrakenteista ei ole juurikaan kokemuksia Suomen voimalaitoksilta.
– Juha-Pekka Vähä, hankepäällikkö
