LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
Tervetuloa lukemaan tarinoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijoiden ja kenttämestarien työstä näytteenoton, tutkimustyön, tapahtumien, vesistökunnostusten ja muiden aiheiden parissa!
Tehokas hoitokalastus toi näkyvän muutoksen rehevöityneelle Enäjärvelle
Vihdin Enäjärvi on matala ja rehevä järvi, joka on kärsinyt vuosikymmeniä maatalouden ja yhdyskuntien jätevesien ravinnekuormituksesta. Järven tila oli pitkään heikko ja sinileväesiintymät yleisiä jo alkukesästä. Vuonna 2022 käynnistettiin laaja tehokalastushanke, jonka tavoitteena oli parantaa järven tilaa poistamalla särkikaloja ja seurata vaikutuksia vedenlaatuun sekä kalaston ja eläinplanktonin rakenteeseen.
Hulevesihaasteiden taklaaminen on yhä tärkeämpää, kun ilmastonmuutos lisää sateita – vesiensuojeluyhdistykset tukevat kuntia
HULEVET-hankkeen päätösseminaarissa Keravalla tutustuttiin hulevesiratkaisuihin. (LUVY / Raisa Autio) Neljä vesiensuojeluyhdistystä ja 13 kuntaa on tehnyt noin kaksi vuotta yhteistyötä hulevesien hallinnan kehittämiseksi sekä tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi...
Hulevesikuormituksen riskialueet ja kuormitukselle herkät alueet tunnistettu
Hulevesikuormituksen riskialueet ja kuormitukselle herkät alueet tunnistettu
Hiidenvedellä tehtiin vedenlaatukartoituksia – tarkastelun kohteena sameus sekä a-klorofyllin ja sinilevien määrä
LUVY kartoitti vedenlaatua Vihdin Hiidenvedellä vuonna 2024 veneeseen kiinnitettävällä jatkuvatoimisella mittauslaitteistolla. Mitatut muuttujat olivat sameus ja a-klorofylli sekä sinilevien määrä.
Toiminnanjohtajan terveiset: LUVY täyttää 50 vuotta – vesiensuojelun yhteistyötä tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry täyttää tänä vuonna pyöreät 50 vuotta. Yhdistyksen alkuvuosien merkittävä saavutus oli yhdistää laaja joukko alueen kuntia, yrityksiä, yhdistyksiä ja muita toimijoita edistämään samaa tavoitetta: puhtaampia vesistöjä.
Vihdin vesistöpäivässä vilkasta keskustelua järvien sisäisen kuormituksen viheliäisestä ongelmasta
Järvien sisäistä kuormitusta voi kuvata noidankehäksi, jossa hapen huvetessa pohjasedimenttiin vajonneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen kiihdyttäen rehevöitymistä. Rehevöityminen on yleensä seurausta ulkoisesta kuormituksesta, joka on jatkunut pitkään. Monen Suomen järven rehevöityminen juontaa juurensa useamman kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin jätevesiä laskettiin puhdistamattomina vesistöihin. Myös maatalouden ravinteet ovat isossa roolissa.
Jymy-yllätyksiä pinnan alla – vesistötutkimuksessa voi törmätä jännittäviin lajeihin
Heinäkuussa Karjaan Lepinjärvellä vesistöasiantuntijamme säikähti, kun yhdessä aktiivipyydyksessä sukelteli pontevasti yli viisisenttinen, jykevä, pihtileukainen toukka. Samanlaisesta toukasta näytteenottajamme teki elokuussa havainnon Kirkkonummen Syväjärveltä. Kyseessä oli jymysukeltajan (Cybister lateralimarginalis) toukka, joka kuuluu kovakuoriaisten lahkoon ja sukeltajien heimoon.
Vesien tilaa ei paranneta yksin – siksi LUVY haluaa innostaa myös yrityksiä yhteistyöhön
Länsi-Uudenmaan ympäristöklusteri on yhteistyöverkosto, jota LUVY vetää. Jäseninä on Länsi-Uudenmaan kuntia ja yrityksiä. Ympäristöklusteri kokoaa yhteen toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään ympäristöosaamistaan yhdessä muiden kanssa.
Kun ravinteet pysyvät pellolla, viljelijä ja vesistö kiittävät
Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä, mutta pelloilta ja metsätalousalueilta tulevat ravinteet ja kiintoaineet ovat yhä suurin rehevöitymisen syy useimmissa vesistöissä.
Metsien vesiensuojelussa on monta niksiä – seminaari ja maastokäynti käytännön toimenpiteistä syyskuussa
Iso Myllylammen metsäkosteikko. (LUVY / Annika Söderholm-Emas) Vuonna 2023 yli 75% Suomen maapinta-alasta oli metsää, maamme on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa maata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,6 miljoonaa...