LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
LUVYn tutkimus- ja hanketarinat
Tervetuloa lukemaan tarinoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) asiantuntijoiden ja kenttämestarien työstä näytteenoton, tutkimustyön, tapahtumien, vesistökunnostusten ja muiden aiheiden parissa!

I bottendyn
Utöver yt- och grundvatten undersöker man i LUVY även vattendragens bottendy dvs. sedimenten. I sedimenten kan man undersöka t.ex. halterna skadlig ämnen. Skadliga ämnen anrikas i bottensedimenten till följd av mänsklig verksamhet till exempel från industrin och avloppsvatten.

Pohjamudissa
Pinta- ja pohjavesitutkimusten lisäksi LUVYssa tutkitaan vesistöjen pohjamutia eli sedimenttejä. Sedimenteistä voidaan tutkia esimerkiksi haitta-aineiden pitoisuuksia. Haitta-aineita kertyy vesistöjen pohjasedimentteihin ihmistoiminnan seurauksena muun muassa teollisuudesta ja jätevesistä.

Dagvattenkonstruktionerna i Raseborg, som blivit klara, förbättrar vattnets kvalitet
Raseborgs stad vill ta tag i dagvattenhanteringen inom Horsbäck växande företagsområde genom att använda naturenliga lösningar. Man ville fördröja och rena de dagvatten, som rinner från området, innan de leds till de befintliga åkerdikena, i vilka man kunnat notera problem med översvämningar och erosion.

Raaseporiin valmistuneet hulevesirakenteet parantavat veden laatua
Horsbäckin hulevesikosteikon kaavakuva. Raaseporin kaupunki on mukana Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2050 -työssä. Vision pilottikohteeksi kaupunki valitsi Tammisaaressa sijaitsevan rehevöityneen Dragsviksfjärden-merenlahden. Merenlahdelle julkaistiin...

En bråkdel av de rinnande vattendragen i Västra Nyland i naturtillstånd
Kesän 2022 aikana inventoimme kahdessa eri hankkeessa yhteensä yli 60 kilometriä virtavesiä Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä. Inventointien tarkoituksena on tuottaa tietoa purojen luonnontilasta, kunnostustarpeista, sekä puroluonnon muutoksista.

Länsi-Uudenmaan virtavesistä murto-osa luonnontilaisia
Kesän 2022 aikana inventoimme kahdessa eri hankkeessa yhteensä yli 60 kilometriä virtavesiä Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä. Inventointien tarkoituksena on tuottaa tietoa purojen luonnontilasta, kunnostustarpeista, sekä puroluonnon muutoksista.

En berättelse om flodpärlmusslan
I de kalla nordiska vattnen kan flodpärlmusslan leva upp till 200 år och även i medeltal upp till 120 år. Den förväntade livslängden för Svartåns flodpärlmusslor är ändå närmare 100 år. Enligt LUVYs undersökningar är den förväntade medellivslängden för de här...

Tarinaa raakuista
Mustionjoen jäljellä olevien aikuisten raakkujen määrää on seurattu muutamien vuosien välein. Tulosten perusteella raakkumäärä pienenee lähes 10 % joka vuosi: 2010 Åminneforsissa arvioitiin olevan 2 000 raakkua, mutta kymmenen vuotta myöhemmin vain noin 850.

Identifieringen av fiskyngel kräver ett noggrant arbete
Fångsten av abborr- och gösyngel koncentreras till maj-juni vid tiden för ynglens kläckning. Gösen leker då vattnen uppvärmts till över 10 grader i maj-juni. Ynglen kläcks som 4–5 mm stora yngel 5–9 dagar efter leken. Abborren kläcks som 5–6 mm stora yngel i maj–juni 10–15 dagar efter leken.

Kalanpoikasten tunnistaminen vaatii tarkkaa työtä
Ahvenen ja kuhan poikasten pyydystäminen ajoitetaan touko-kesäkuulle poikasten kuoriutumisen aikaan. Kuha kutee vesien lämmetessä yli 10 °C touko-kesäkuussa. Poikaset kuoriutuvat 4–5 mm pituisina 5–9 päivää kutemisen jälkeen. Ahvenen poikaset kuoriutuvat 5–6 mm pituisina touko-kesäkuussa 10–15 päivän kuluttua kudusta.