Valitse sivu

Sedimenttinäytteenotossa keväällä 2022. (LUVY / Jorma Valjus)

Pinta- ja pohjavesitutkimusten lisäksi LUVYssa tutkitaan vesistöjen pohjamutia eli sedimenttejä. Sedimenteistä voidaan tutkia esimerkiksi haitta-aineiden pitoisuuksia. Haitta-aineita kertyy vesistöjen pohjasedimentteihin ihmistoiminnan seurauksena muun muassa teollisuudesta ja jätevesistä. Haitta-aineisiin kuuluu mm. metalleja kuten elohopea ja lyijy, polyklooratuttuja bifenyylejä (PCB-yhdisteitä) ja polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä). Päätyessään sedimentistä takaisin veteen esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä tai ruoppausmassan läjityksen seurauksena haitta-aineista voi aiheutua haittaa eliöille. Siksi ruoppausta suunniteltaessa voi olla tarpeen selvittää ruopattavan sedimenttimassan haitta-ainepitoisuuksia ja läjityskelpoisuutta, haitta-ainepitoisuudet vaikuttavat siihen, millä menetelmillä ruoppaus toteutetaan ja millaiselle paikalle ruoppausmassa on mahdollista läjittää. Sedimentin haitta-ainetutkimuksissa pohjasedimenttinäyte otetaan soveltuvalla sedimenttinoutimella, kuten putkinoutimella (kuvassa), ja laboratoriossa näytteestä analysoidaan valitut ominaisuudet ja haitta-ainepitoisuudet, joita sitten verrataan sedimentin läjityskelpoisuudelle annettujen pitoisuustasojen raja-arvoihin. Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2015 on tarkemmin ohjeistettu sedimentin läjityskelpoisuuden arviointiin.

Sedimentteihin kertyy myös mm. jäänteitä vedessä eläneistä eliöistä, jotka ovat elinkiertonsa päätyttyä hautautuneet pohjamutaan. Esimerkiksi mikroskooppisen pienet surviaissääskentoukkien pääkapselit ja piilevien kuoret säilyvät yleensä sedimentissä pitkiäkin aikoja. Näiden sedimenttikerrostumien eliöjäännearkistojen perusteella voidaan paleolimnologisissa tutkimuksissa arvioida ja ajoittaa tapahtuneita muutoksia eliöyhteisöjen koostumuksessa sekä vesistöjen ja niiden ympäristön tilassa jopa satoja tai tuhansia vuosien sitten. Paleolimnologiset tutkimukset tarjoavat mahdollisuuden saada arvokasta pitkän aikavälin tietoa ajalta, jolta reaaliaikaista seurantatietoa ei ole saatavilla. Länsi-Uudenmaan alueella on tutkittu mm. Hiidenveden kehityshistoriaa LUVYn koordinoimassa Hiidenveden kunnostus -hankkeessa (Weckström ym. 2011) sekä Helsingin ja Turun yliopistojen tutkimuksessa (Luoto ym. 2017).

Lähteet

Luoto T. P., Rantala M. V. ja Tammelin M. H. 2017. Tracking the limnoecological history of Lake Hiidenvesi (southern Finland) using the paleolimnological approach. Water, Air, & Soil Pollution 228: 1–13.

Ympäristöministeriö. 2015. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöhallinnon ohjeita OH 1/2015. 72 s.

Weckström J., Väliranta M., Kaukolehto M. ja Weckström K. 2011. Kurkistus Hiidenveden menneisyyteen – paleolimnologinen selvitys Kirkkojärveltä ja Mustionselältä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 226/2011. 20 s.

– Heidi Tanttu, vesistöasiantuntija

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.

LUVYn logo