Uppopuurakenteilla on mahdollista hidastaa metsäojien kautta tulevien valumavesien virtausta, minkä lisäksi menetelmän käytöllä on saatu lupaavia tuloksia myös ravinteiden pidättyvyydestä. (LUVY / Erkka Laitinen)
Metsätaloudessa on alettu aiempaa enemmän kiinnittää huomiota toimenpiteistä syntyvään humuskuormitukseen. Humus on tummaa eloperäistä ainetta, joka muodostuu kasvien maatuessa turpeeksi. Humus aiheuttaa alapuolisissa vesistöissä tummumista, liettymistä, rehevöitymistä sekä valaistusolosuhteiden muuttumista heikentäen siten vesistöjen tilaa. Lisäksi metsätaloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen on havaittu uusimmissa tutkimuksissa olevan aiemmin oletettua suurempi (ks. esim. Finér ym. 2020).
Metsätoimenpiteistä vesistöjen kannalta kuormittavimpia ovat ojitus, ojien kunnostaminen sekä maanmuokkaus. Lisäksi ojitettujen turvemaiden osalta kuormitus jää todennäköisesti pysyvästi luonnontilaisia soita korkeammaksi. (Nieminen ym. 2020).
Metsätaloudessa yleisesti käytössä olevat vesiensuojelurakenteet kuten kaivukatkot, laskeutusaltaat, putkipadot, kosteikot, pohjapadot ja pintavalutuskentät pidättävät oikein toteutettuina kohtuullisissa määrin kiintoainetta. Osa rakenteista pidättää myös ravinteita. Lisäksi on havaittu, että vesiensuojelurakenteiden toimintaa ravinteiden poistossa on mahdollista tehostaa upottamalla niihin puuainesta (Vuori ym. 2021). Uppopuun pinnalle syntyy bakteereista ja levistä muodostunut kalvo, joka on itsessään esimerkiksi hyönteisten ravintoa. Lisäksi kalvon muodostavat bakteerit ja levät käyttävät veden ravinteita kasvuunsa.
Veteen liuenneen eloperäisen hiilen kuormituksen vähentämiseksi tehokkaita keinoja sen sijaan ei ole vielä löydetty. Uppopuun käytöllä pidätyskyvystä on saatu alustavia lupaavia tuloksia, mutta kaikkiaan tietoa on kuitenkin hyvin vähän. Tiedon kartuttamiseksi LUVY onkin aloittanut keväällä 2023 jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan Vihtiin ojitetulle turvemaalle vuonna 2022 valmistuneessa metsäkosteikossa, jonka rakenteita on täydennetty uppopuulla. Jatkuvatoimiset mittarit mittaavat orgaanisen hiilen ja nitraatin pitoisuuksia puolen tunnin välein ympäri vuorokauden sekä kosteikkoon virtaavasta, että sieltä poistuvasta vedestä, jolloin veden laadusta sekä kosteikon rakenteiden vaikuttavuudesta saadaan reaaliaikaista tietoa. Jatkuvatoimista vedenlaadun mittausta tuetaan laboratoriossa analysoitavin vesinäyttein. Saatu tieto on arvokasta, ja kun seurantaa on jatkettu riittävän kauan, sitä voidaan hyödyntää myös tulevissa tutkimuksissa.
Metsäkosteikkoon tulevan sekä siitä lähtevän veden laatutietoja pääset tarkastelemaan vesientila.fi-sivustolta.
Lähteet:
- Finér, L., Lepistö, A., Karlsson, K., Räike, A., Tattari, S., Huttunen, M., Härkönen, L., Joensuu, S., Kortelainen, P. ,Mattsson, T., Piirainen, S., Sarkkola, S., Sallantaus, T. & Ukonmaanaho, L. 2020a: Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 – MetsäVesi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 6. 77 s. Internet-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-826-7, viitattu 19.6.2023.
- Nieminen M., Sarkkola S., Haahti K., Sallantaus T., Koskinen M. & Ojanen P. 2020: Metsäojitettujen soiden typpi-ja fosforikuormitus Suomessa. Julkaisussa: Suo – Mires and Peat 71 (2020) 205–209.
- Vuori, K.-M., Leppänen, M, Jämsén, J., Vaso, A., Keskinen, E., Hämäläinen, H., Nieminen, M., Huotari, E. ja Solmasuo, J. 2021: Puupohjaisilla uusilla Materiaaleilla tehoa metsätalouden Vesiensuojeluun ja vesistökun-nostuksiin. PuuMaVesi-hankkeen loppuraportti. Helsinki: Suomen ympäristökeskus.
– Erkka Laitinen, projektityöntekijä
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
