Valitse sivu

Kuva 1: Eniten poikasia löytyi hyvin matalilta ja nopeasti lämpeneviltä rannoilta sarojen seasta.

Kirkkonummen Veikkolan Perälänjärven, Lamminjärven ja Kalljärven vedenlaadun ja ekologisen tilan parantamiseksi on meneillään monenlaisia toimia. Hoitokalastus planktonia syöviä ja pohjaa pöllyttäviä särkikaloja poistamalla on yksi toimista, joilla järvien sisäistä kuormitusta pyritään vähentämään. Tämä ns. ravintoketjukunnostus vaatii tarkat tiedot ravintoketjujen rakenteesta levistä aina petokaloihin asti. Petokaloilla on oleellinen rooli särkikalojen luontaisina saalistajina, ja pahasti rehevöityneissä vesissä voi petokalojen lisääntymisalueet ja kannat olla kirjaimellisesti heikossa hapessa. Veikkolan järvillä kartoitimme hauen poikasia ja lisääntymisalueita valkolevytekniikalla toukokuun lopulla 2020.

Kuva 2: Kolmesenttinen perälänjärveläinen hauki kauhaan poimittuna.

Valkolevy paljastaa haukien kutualueet ja poikaset

Valkolevy on pyöreä, halkaisijaltaan 30–40 cm muovilevy, joka on kiinnitetty n. metrin mittaiseen varteen. Valkolevyä liikutellaan vesikasvillisuuden seassa muutaman kymmenen senttimetrin syvyydessä. Levyä vasten voi vesipatsaassa uivan hauen poikasen erottaa helposti. Kädessä on hyvä pitää lisäksi valkoista kauhaa, jolla poikasen voi poimia mittausta ja tarkempaa määritystä varten. Valkolevy ei ole kvantitatiivinen menetelmä vaan antaa ainoastaan tietoa, onko alueella haukia vai ei.

Kuva 3: Matala lahti, jossa vesikasvillisuus muodostaa mosaiikkimaisia kasvustoja, on usein haukien mieleen.

Järvien välillä selkeitä eroja

Veikkolan Perälänjärven, Lamminjärven ja Kalljärven välillä oli nähtävissä selkeitä eroja hauen lisääntymisalueiden määrässä ja laadussa. Parhaan kuvan antoi matala, runsaan vesikasvillisuuden valtaama Perälänjärvi, mistä hauen poikasia löytyi selvästi eniten. Myös järven sisällä oli nähtävissä selvästi eroja alueiden välillä. Perälänjärven kohdalla parhaiksi osoittautuivat etelä- ja pohjoispäät. Hauet olivat toukokuun lopulla keskimäärin n. 3 cm:n pituisia.

Lamminjärveltä emme löytäneet yhtään hauen poikasta, ja järven rannat ovatkin lähes kauttaaltaan rakennettuja ja sopivaa vesikasvillisuutta on varsin vähän verrattuna muihin järviin. Eniten sisäisestä kuormituksesta kärsivässä Kalljärvessä hauelle sopivia kutualueita oli etenkin järven eteläpään matalissa lahdissa, mistä jokusia hauen poikasiakin löytyi.

Tuloksia hyödynnetään Veikkolan vesistöhankkeessa petokalatoimien suunnittelussa.

– Jussi Vesterinen, vesistöasiantuntija