Kuva 1: YSI EXO2 Multisondi.
Tutkimuksen tavoite
Siuntionjoki on Uudenmaan alueen kauneimpia jokialueita ja merkittävä osa siitä kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Se on suosittu melontareitti, ja onpa sitä kutsuttu Suomen Amazoniksikin. Siuntionjoen lajistoon kuuluvat muun muassa geneettisesti omaleimainen meritaimenkanta, saukko sekä värikäs kuningaskalastaja.
Siuntionjoen valuma-alueella on paljon maataloutta, mikä vaikuttaa alueen järvien ja myös itse jokiuoman veden laatuun. Seurannan kehittämiseksi uomaan asennettiin jatkuvatoiminen vedenlaadun mittauslaitteisto huhtikuussa 2019. Tällaisella mittaustavalla on mahdollista saada tietoa vedenlaadun vaihteluista, mikä ei yksin perinteisellä näytteenotolla olisi mahdollista.
Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaaminen on menetelmänä erityisen hyödyllinen, kun tutkitaan vedenlaadun lyhytaikaisia vaihteluita, mutta tämän lisäksi menetelmän avulla on mahdollista tutkia myös pitkän aikavälin trendejä. Siuntionjoen alueella tarkoituksena on tarkastella Suomenlahteen päätyvän ravinne- ja kiintoainekuorman ajallista vaihtelua, kuorman dynamiikkaa sekä kunnostustoimien vaikutusta. Vesistön tilan parantamiseksi alueella onkin jo tehty ja suunniteltu erilaisia toimenpiteitä. Tällaisia ovat muun muassa kosteikkojen rakentaminen, latvajärvien kunnostussuunnitelmat ja rakennekalkin testaaminen pellolla.
Menetelmät
Jatkuvatoimisella mittauksella on mahdollista saada tietoa vedenlaadusta lähes reaaliaikaisesti. Mittari koostuu sondista ja siihen kiinnitettävistä antureista ja sen virtalähteenä toimii akku. Siuntionjoella käytössä on pH-arvoa, lämpötilaa, sameutta, sähkönjohtavuutta, klorofyllin eli lehtivihreän ja sinilevien määrää mittaavat anturit. Lisäksi sameutta on mahdollista käyttää ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien määritykseen.
Laitteistossa on käytössä oma sisäinen puhdistusjärjestelmänsä, mutta mittausasemaa on kuitenkin puhdistettava säännöllisesti, sillä anturit vetävät puoleensa muun muassa sääskien toukkia ja levää. Silloin tällöin on myös otettava vertailunäytteitä, jotka viedään analysoitaviksi laboratorioon. Näin voidaan varmistaa, että jatkuvatoiminen mittauslaitteisto toimii oikein. Kun pitoisuudet ovat tiedossa, kuormitusten laskeminen on mahdollista virtaamatietojen avulla. Virtaamatiedot saadaan Suomen ympäristökeskuksen mittapadolta.
Tulokset
Talvi 2019–2020 oli poikkeuksellisen lämmin ja vuoden 2019 joulukuussa havaittiin todella suuria kuormia. Kuormahuippujen merkitys voikin olla todella suuri, ja joulukuussa 2019 syntynyt kuorma oli lähes 60 prosenttia huhti-joulukuun kokonaiskuormasta. Onkin mahdollista, että ilmastonmuutoksen myötä kuormitushuiput sijoittuvatkin tulevaisuudessa yhä enemmän lumien sulamisajan sijaan keskitalveen tai myöhäissyksyyn. Vedenlaadun seuranta jatkuu edelleen ja myös kesällä 2020 rankkasateiden vaikutus veden sameuteen on ollut ajoittain huomattava. Tämä näkyy todennäköisesti myös virtaaman ja siten myös ravinnekuorman hetkellisenä kasvuna. Jatkuvatoiminen mittaus onkin oivallinen keino tarkastella myös ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien rankkasateiden kuormitusvaikutuksia eri vuosina ja eri vuodenaikoina.
– Erkka Laitinen
