Valitse sivu

Kuva: Pikkalan pato lokakuussa 2020.

Olemme syys-lokakuun aikana osana Siuntionjoki 2030 -hanketta ja yhteistyössä Prysmian Group Finland Oy:n, Luonnonvarakeskuksen ja Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueen kanssa selvittäneet kalan kulkua Pikkalanjoessa. Hanke on saanut avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Projektin tavoitteena on selvittää Pikkalan säännöstelypadon vaikutusta kalojen kulkuun ja nousuun merestä Siuntionjokeen. Nouseeko meritaimen Siuntionjokeen? Entä vaellussiika? Miten pato vaikuttaa kalan kulkuun? Tavoitteena on pohjatiedon kerääminen mahdollista säännöstelyn kehittämishanketta varten. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää säännöstelykäytäntöä siten, että kalojen kulku paranee. 

Siuntionjoen Pikkalan säännöstelypadon vaikutusta kalan kulkuun on arvuuteltu jo muutamia kymmeniä vuosia. Sen on arveltu estävän erityisesti erittäin uhanalaisen Siuntionjoen meritaimenen nousua Siuntionjokeen ja siten haittaavan taimenkannan kehitystä. Siuntionjokeen nousee syksyisin mahdollisesti myös vaellussiikaa. Pikkalan säännöstelypato on edelleen tarpeellinen säilyttää, mutta säännöstelypadon säännöstelykäytänteitä on suunniteltu kehitettävän mahdollistamaan paremmin kalojen kulku merestä jokeen. Säännöstelykäytännön kehittämiseksi tarvitaan tietoa padon vaikutuksesta kalankulkuun nykytilanteessa.

Kuva: DIDSON-kaikuluotain luotaa viistosti jokiuomaa ja seuraa kalan kulkua ja nousua oikealla olevan patoluukun alta.

Projektissamme Pikkalan säännöstelypadon yläpuolelle on asennettu DIDSON-kaikuluotain yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Luotaimen keräämää dataa analysoidaan säännöllisesti. Kalan kulkuun ja padon aukioloon vaikuttaa merkittävästi syksyn sateisuus ja joen virtaamavaihtelut. Kaikuluotaimen avulla voimme laskea nousevien kalojen määrää ja pituutta, mutta lajistosta emme sen avulla luotettavaa tietoa saa. Kaikuluotaimen yläpuolelle on siksi asennettu lisäksi vannerysä selvittääksemme, mitä lajeja jokeen nousee. Kalat pyritään ohjaamaan rysän aidoilla pyydykseen, mistä ne voidaan tunnistuksen ja mittauksien jälkeen vapauttaa. Projektia on määrä jatkaa vielä marraskuun aikana.

Kuva: Tutkimusavustaja Lauri Lukka asentamassa rysää Pikkalanjoella.
Kuva: Suurin osa Pikkalan padosta nousseista kaloista on ollut särkikaloja.

– Jussi Vesterinen, vesistöasiantuntija