Hiidenvedellä on viime vuosina tutkittu hauen sekä kuhan ravinnonkäyttöä osana hoitokalastuksen tehostamishanketta. Tutkimuksissa selvitettiin, mitä ravintoa petokalat syövät ja onko Hiidenveden eri järvialtaiden alueilla havaittavissa eroja tai ajallista vaihtelua. Hauen kohdalla kiinnosti erityisesti, miten hauen koko vaikuttaa hauen saaliskohteen valintaan (laji, saaliin koko). Kuhan kohdalla kiinnostavaa oli etenkin kuoreen ja sulkasääsken merkitys kuhan ravinnossa.
Haukiaineistosta (n = 165) valtaosa (n. 85 %) saatiin Kirkkojärveltä ja Mustionselältä paikallisten uistelukilpailujen toimesta. Hauet olivat vähintään 60 cm, eli painoltaan 1,5–2 kg. Hauen mahalaukuista tunnistetuista saaliskohteista 53,9 % oli särkikalaa. Tunnistetuista ravintokohteista toiseksi yleisin oli ahven (11,7 %). Tunnistamattomien saaliskalojen osuus oli 19 %, ja oletettavasti myös niistä valtaosa oli särkikalaa. Yksittäisiä haukia ja kuhiakin löytyi mahalaukuista. Hieman paikallistakin vaihtelua havaittiin, sillä Nummelanselällä ja Isontalonselälällä hauet käyttivät ravinnokseen pääasiassa suurikokoista särkikalaa, esimerkiksi lahnaa. Mustionselällä ja Kirkkojärvellä särkikalat olivat pääasiallinen ravintokohde, mutta näillä alueille hauet käyttivät ravinnokseen myös ahvenia sekä lajitovereitaan. Ajallisesti taas ei havaittu merkittävää vaihtelua. Suurimpien, yli 80 cm haukien havaittiin käyttävän suurikokoisia (20–40 cm) särkikaloja ravinnokseen. Näistä tärkeimmät lajit olivat lahna, pasuri ja sulkava. Hauella on siis selvä rooli suurikokoisten särkikalojen laiduntajana Hiidenvedellä, kun taas kuhakantaan sillä näyttäisi olevan vain hyvin marginaalinen merkitys
Hauki syö siis särkikaloja, mutta entäpä kuha? Kuhatutkimuksessa korostui kuoreen merkitys Kiihkelyksenselällä, eli kuoreen vahva kanta luo perustan Hiidenveden korkealle kuhatuotannolle. Sulkasääsken toukat eivät sen sijaan näyttäneet olevan tutkimuksen ajankohtina tärkeä kuhan poikasten ravintokohde, mutta niiden merkitys voi olla todellisuudessa suurempi. Sulkasääskitiheys vaihtelee vuosittain, ja tutkimusvuotena tiheys oli keskimääräistä alhaisempi. Myös vuodenajalla on vaikutusta siihen, miten sopivan kokoista sulkasääsken toukkaa esiintyy. Sulkasääskillä tiedetään kuitenkin olevan tärkeä merkitys kuoreen ravintona ja näin ollen vaikutusta myös kuhaan. Yllättäen särkikalavaltaisella Mustionselällä särkikalojen merkitys kuhan ravintokohteena oli vähäinen. Niiden sijaan kuhat söivät pääasiallisesti omia lajitovereitaan. Tutkimusaineistosta puuttuivat kuitenkin isot yli 50 cm kuhat, joiden tiedetään yleisesti käyttävän särkikalaa pienempikokoisia lajitovereitaan enemmän. Kuhien korkea kannibalismi Mustionselällä myös osaltaan viittaa suureen alueen kuhatuotantoon. Tutkimuksista tullaan julkaisemaan laajemmat raportit. Kannattaa siis pysyä kuulolla.
– Jussi Vesterinen, vesistö- ja kala-asiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
