Suomessa ekologiselta tilaltaan luokiteltuja ja kunnostamista kaipaavia järviä on 794 eli 17 % kaikista järvistä. Länsi-Uudenmaan 122 järvestä kunnostusta kaipaa 52 kohdetta eli 43 % alueen järvistä. Lisäksi on suuri joukko pienempiä järviä ja lampia, joita ei ole luokiteltu, mutta jotka kaipaisivat kunnostamista. Kunnostamisasioissa samalla termillä voidaan puhua erilaisista asioista, jolloin kunnostuksen tavoitekin voi vaihdella. Ympäristöviranomaiset pyrkivät saamaan vesistöt mahdollisimman lähelle luonnontilaa, mutta ranta-asukkaita ja mökkiläisiä saattaa kiinnostaa ensisijaisesti vesistön virkistyskäyttö. Lintuvesikunnostuksissa saatetaan tarvita esimerkiksi pienpetopyyntejä.
Kunnostussuunnitelmat laaditaan vesistön kunnostajan ohjenuoraksi. Aivan alkuvaiheessa on käytävä keskustelu, mitkä ovat kyseisen vesistön koetut ongelmat ja mihin kunnostuksella tähdätään. Jotta kunnostussuunnitelmassa voi pohtia eri kunnostusvaihtoehtoja, on tarkasteltavasta vesistöstä oltava riittävästi tutkimustietoa. Suuremmista järvistä on yleensä kattavasti tietoa niin veden laadusta kuin vesikasveista, kasviplanktonista ja pohjaeläimistä. Joiltakin järviltä on tietoa myös kalastosta. Jos tutkimustietoa ei ole, olisi sitä kerättävä. Veden laadun ja kalaston lisäksi esimerkiksi eläinplanktonin rakenne olisi hyvä selvittää. Vapaaehtoisten tekemät seurantatiedot kuten levätilanne, näkösyvyysmittaukset, vedenkorkeustiedot, kalastohavainnot ja drone-kuvat ovat myös arvokkaita. Niukan tutkimustiedon varassa suunnitelmassa saatetaan päätyä vääriin johtopäätöksiin.
Kunnostussuunnitelmassa käydään läpi vesistön ominaispiirteet, lasketaan ulkoinen ravinnekuormitus ja sen vähentämistarve ja analysoidaan vedenlaatu- ja eliöstötulokset. Lopuksi käydään läpi eri kunnostusmenetelmiä ja pohditaan, kuinka ne sopivat kyseessä olevalle vesistölle. Jos kalastosta ei esimerkiksi ole tietoa, on ehdotuksena yleensä kalaston tutkiminen. Tämä sen takia, että hoitokalastus on useimmilla järvillä paras sisäistä kuormitusta vähentävä toimi.
Huolellisesti tehdyn kunnostussuunnitelman myötä valitaan ensisijaiset kunnostustoimet ja hankitaan resurssit niiden toteuttamiseen. Kunnostustyö vaatii vuosia sinnikästä työtä, jos järven tila on päässyt huonoksi. Riittävän tehokkailla toimilla huonokuntoistenkin järvien kuntoa on kuitenkin saatu kohennettua. Kunnostustyön edistymistä kannattaa seurata veden laadun ja eliöstön avulla, jotta kunnostuksen eteneminen ei jää mutu-tiedon varaan. Seurannassa voi käyttää apuna vapaaehtoisten tekemää tarkkailua. Muutamien vuosien kunnostuksen jälkeen on väliarvion vuoro, jolloin tarkistetaan, onko suunta ollut oikea ja menetelmät riittävät.
– Katja Pellikka, vesistöasiantuntija
