Valkojan haukikosteilla Livian ammattiopiston opiskelijat tekemässä haukikartoituksia. Vihreä kasvillisuus kuvassa on pääasiassa isosorsimoa.
On toukokuu ja rantakasvillisuuden seassa mulahtelee. Hauet ovat aloittaneet kutunsa. Hiidenveden itäisillä altailla, Kirkkojärvellä, Mustionselällä ja Nummelanselällä, hauen lisääntymistä on selvitetty kutuajan tarkkailuilla edellisen kerran vuonna 2013. Jo tuolloin vieraslaji isosorsimo oli valloittanut kotoperäisiltä vesikasveilta laajoja aloja ja muodostanut tiiviitä kasvustoja, joiden sisään kalat eivät pääse kudulle. Tänä keväänä Hiidenveden kunnostus– ja HOLA Lake II -hankkeiden yhteistyönä aloitettiin hauen poikaskartoitukset Hiidenveden itäisillä altailla, ja samalla selvitetään isosorsimon levinneisyyttä sekä vaikutusta kutulahdissa.
Kirkkojärvelle rakennetun Valkojan haukikosteikon poikasseurantaa on jatkettu tänä vuonna yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien kanssa. Myös kosteikolle levinnen isosorsimon hallintaa kokeillaan vuoden aikana tehtävillä niitoilla. Lisäksi uusia haukikosteikkokohteita alueella kartoitetaan.
Hauilla on todennäköisesti tärkeä merkitys särkikalavaltaistuneiden Hiidenveden itäisten altaiden kalakantojen luontaisina säätelijöinä. Hauen ravinnonkäyttöä ko. altailla selvitetäänkin tänä vuonna Länsi-Uudenmaan hoitokalastuksen tehostamishankkeessa. Vuonna 2022 tehtiin Luonnonvarakeskuksen toimesta standardinmukainen verkkokoekalastus Mustionselällä (myös Kiihkelyksenselällä), missä tulosten perusteella petokalojen (etenkin haukien) ja saaliskalojen suhde on edelleen heikko. Tänä vuonna tehtävät poikaskartoitukset Hiidenvedellä pureutuvat petokalakysymyksiin. Johtuvatko heikot petokalojen koeverkkosaaliit siitä, että haukia on hankala pyytää ko. menetelmällä vai ovatko heikentyneet lisääntymisalueet (säännöstelyn ja isosorsimon johdosta) todella vähentäneet haukien määriä? Voisivatko alueelle rakennetut useat lähivaluma-alueen kosteikot toimia “haukitehtaina”?
Hauen vastakuoriutuneet poikaset viettävät ensimmäiset viikkonsa lähellä kutupaikkaa. Vesikasvillisuus tarjoaa tärkeitä lisääntymisalueita etenkin hauille, joille se tarjoaa suojaa sekä kiinnittymisalustan kuoriutumisen jälkeen. Laajat isosorsimokasvustot muodostavat tiiviitä kelluvia mattoja, jotka eivät sovellu samalla tavoin hauen lisääntymisalueiksi kuin monet kotoperäiset lajit. Kiinnittymisen jälkeen hauenpoikaset levittäytyvät kutualueelle, mutta eivät poistu sieltä vielä. Parin viikon kuluttua kuoriutumisesta hauenpoikaset ovat jo tunnistettavissa kiilamaisen kuononsa perusteella. Tässä vaiheessa on otollinen hetki kartoittaa haukien kutualueita.
Hauenpoikasten kartoittaminen onnistuu perinteisesti nk. valkolevy ja kauha -menetelmällä, jossa valkoista levyä vasten voidaan havaita kalanpoikasia alueilla, missä niitä esiintyy. Menetelmä on laadullinen eli valkolevyä käyttämällä voidaan todeta, esiintyykö poikasia vai ei, mutta tarkkoja määriä on hankala laskea. Tänä vuonna Livian ammattiopiston kalatalousalan opiskelijoiden kanssa on kehitetty uusia välineitä hauen poikasten kartoitukseen erityisesti sameissa vesissä. Kokeilussa on matala haavi, jolla voidaan saada hauen poikaset kiinni ja laskea kappalemäärät pinta-alaan suhteutettuna. Tämä kvantitatiivinen menetelmä mahdollistaa paremmin eri alueiden vertailun.
– Jussi Vesterinen, vesistö- ja kala-asiantuntija & Maj Rasilainen, vesistö- ja kala-asiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
