Hemmilän kosteikkoaltaan kunnostuksessa käytettiin biohajoavaa siemeneroosiomattoa altaan reunan vahvistamiseksi. Ajan myötä kasvillisuus sitoo altaan reunoja ja vähentaa riskiä eroosiovaurioille. (LUVY / Mikko Melasniemi)
Hemmilän kosteikko sijaitsee Vihdin Enäjärven rannalla. Kosteikon on aikoinaan rakennuttanut Enäjärven suojelyhdistys puhdistamaan peltovaltaisen valuma-alueen vesiä ennen niiden päätymistä itse järveen.
Nykyisellään kosteikko koostuu kahdesta peräkkäisestä kosteikkoaltaasta. Kosteikolla on todettu olevan kunnostustarpeita. Kosteikon pinta-alaa olisi tarpeen kasvattaa ja toisaalta alemman altaan reunoilla havaittiin merkittävää virtaamavaihteluiden aiheuttamaa eroosiota. Kunnostuksen ensimmäisessä vaiheessa ryhdyttiin eroosiontorjuntaan.
Alempi allas, niin sanottu Hemmilän pikkuallas on kahdeksan metriä pitkä, ja siitä lähtevä 70 metrin pituinen oja johtaa vedet Enäjärveen.
Tulvavedet olivat aiheuttaneet eroosiovaurioita pienempään altaaseen, niin, että sen reunat olivat sortuneet. Itäreunan sortuminen olisi ajan mittaan myös kaventanut viereistä kulkuväylää. Kunnostustyön tarkoituksena oli suoristaa altaan virtaaman suuntaiset sivut, sekä vahvistaa altaan reunat eroosion välttämiseksi.
Kosteikon länsi- ja itäpuolen penkoilta kuorittiin pintakerros kaivinkoneella, jonka jälkeen niille levitettiin murskekerros. Aiemmin penkoilta kuorittu multa levitettiin ohuena kerroksena murskekerroksen päälle. Näin saatiin hyvä alusta asennettaville siemeneroosiomatoille. Kosteikkoaltaan reunavalli, jonka läpi putket tulevat pikkualtaaseen vahvistettiin murskeella, ja kaksi suurempaa putkea suoristettiin sekä tuettiin murskeella.
Siemeneroosiomattojen levitykseen jälkeen matot kiinnitettiin 40 cm pitkillä puutapeilla. Siemeneroosiomattoa kului 36 m2. Sekä puutapit että itse matot ovat biohajoavia, mikä nopeuttaa kunnostuskohteen luonnontilaistumista. Siementen itämisen nopeuttamiseksi eroosiomatot kasteltiin asennuksen jälkeen.
Eroosiomatto ja sen sisältämä siemenseos on sopiva valinta erityisen eroosioherkille kohteille. Maton siemenseos sisältää Suomen luontoon sopivia kasveja, kuten esimerkiksi niittynurmikkaa, lampaannataa sekä valko- ja puna-apilaa. Kun kasvillisuus on vakiintunut altaan reunoille, kasvien juuret sitovat maata suojaten kosteikon reunoja eroosiolta.
Korkean veden ja rankkasateiden varalta eroosiomaton pysyvyyttä altaan reunoilla on hyvä seurata. Samalla varmistetaan, että eroosiomatto on tiiviisti maassa, jotta siemenet itävät tasaisesti ja kasvusto juurtuu hyvin lukiten maamassat paikoilleen.
Hemmilän kosteikon kunnostus on osa Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota, jossa tavoitteena on parantaa Siuntionjoen vesistön tilaa, säilyttää luontoarvoja ja elinympäristöjä, poistaa vaellusesteitä ja edistää virkistys- ja hyötykäyttömahdollisuuksia.
Kunnostuksen on rahoittanut Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämishanke (LUMME). Hankkeessa rakennetaan ja kunnostetaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelurakenteita, sekä järjestetään neuvontatilaisuuksia maataloustoimijoille. Paikallinen vesiensuojeluyhdistys Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys ry (Lasy) on ollut mukana edesauttamassa kunnostusta taloudellisesti.
– Annika Söderholm-Emas, aluekoordinaattori, hankekoordinaattori
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
