Kuva: Neuvontakäynneillä jätevesineuvojat muun muassa opastavat asukkaita järjestelmän kunnostamisessa.
Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla on huomattava määrä sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan kiinteistöjä, joilla vastuu jätevesijärjestelmistä ja niiden asianmukaisesta hoidosta on asukkailla. Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, orgaanista ainetta sekä erilaisia suolistobakteereita, jotka kuormittavat vesistöjä, mikäli jätevesien puhdistus on puutteellista. Typpi ja fosfori rehevöittävät vesistöjä, ja orgaaninen aines kuluttaa vesistöistä happea. Ulostebakteerit pilaavat veden hygieenisen laadun, ja pahimmillaan bakteerit ja virukset voivat saastuttaa pohjavettä laajemmalta alueelta. Lisäksi jätevesiin voi päätyä monenlaisia kemikaaleja ja yhdisteitä, kuten lääkejäämiä tai viemärinavausaineita.
LUVYn haja-asutuksen jätevesihankkeissa vuosina 2009–2020 jätevesineuvojat ovat kiertäneet Länsi-Uudellamaalla erityisesti ranta- ja pohjavesialueiden sekä tiheästi rakennettujen haja-asutusalueiden kiinteistöillä arvioimassa jätevesijärjestelmien uudistamistarvetta ja kuntoa. Neuvottuja kiinteistöjä vuosien varrella on kertynyt yli 8000. Jätevesineuvojan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu antaa vinkkejä, miten järjestelmän huoltoa voi tehostaa tai kuinka tarvittaessa edetä kokonaan uuden järjestelmän hankkimisessa.
Tyypillisimmin jätevesijärjestelmien toimintakykyä ylläpidetään säännöllisellä huollolla, kuten jätevesikaivojen tyhjennyksellä, mutta silloin tällöin jätevesijärjestelmä voi vaatia myös muuta kunnostusta. Varsinkin vanhojen betonirengaskaivojen tiiviydestä ja kansien kunnosta on huolehdittava. Imeytyskenttien kanssa on syytä muistaa, ettei kentän päällä saisi kasvaa puita tai pensaita, joiden juuret hakeutuvat ravinteikkaan veden perässä helposti tukkimaan imeytysputket. Kaikkia jätevesiä käsitteleviin maasuodattamoihin ja pienpuhdistamoihin on tärkeää muistaa lisätä fosforinsaostuskemikaalia estämään ravinteiden pääsy maaperään ja vesistöihin.
Arviolta noin kolmasosa jätevesijärjestelmistä Länsi-Uudellamaalla ei täytä lainsäädännön vaatimuksia, jolloin järjestelmä tai sen osa on kokonaan uusittava. Suomessa tyypillinen varsinkin 70- ja 80-luvuilla rakennettu järjestelmä, jossa on kaksi tai kolme saostuskaivoa, ei nykytiedon valossa enää riitä käsittelemään edes pelkkiä pesuvesiä. Saostuskaivot itsessään eivät puhdista jätevedestä ravinteita, vaan estävät ainoastaan kiinteän sakan ja rasvan pääsyn eteenpäin. Saostuskaivojen jatkona tulee olla nykyaikainen imeytyskenttä tai maasuodattamo, joissa ravinteet hajoavat jätevedestä aktiivisen bakteeritoiminnan seurauksena.
Puutteellisen jätevesijärjestelmän kunnostamisella on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti omien lähivesien tilaan. Lähellä rantaa erityisesti wc-vesien johtaminen umpisäiliöön tai kuivakäymälän laittaminen poistaa merkittävän riskin ulostebakteerien pääsystä lähivesiin. Lisäksi ravinteet eivät pääse rehevöittämään omaa rantaa tai alueen vesistöjä. Myrkyllisten kemikaalien, kuten erilaisten viemärigeelien, kaatamista viemäriin kannattaa kokonaan välttää.
Vuosina 2009–2019 tehdyillä neuvontakäynneillä kerätyistä kartoitustiedoista on tehty alueelliset tilastoinnit, aluekortit, jotka ovat luettavissa karttapalvelussa. Alueen kartoitustietoja voi selata kartalla klikkaamalla näkyviin haluamansa alueen. Vasemmasta sivupalkista aukeaa myös perustietoja visualisoituina diagrammeina.
– Hanna Keinänen, jätevesineuvoja/asiantuntija
