Räpsänjoen lankkupato. (LUVY / Mikko Melasniemi)
Räpsänjoen ns. Pietilän lankkupato purettiin heinäkuussa 2023 ja sen yläpuolinen allasalue 40 metrin pituudelta kunnostettiin luontaisen kaltaiseksi purouomaksi. Lisäksi tehtiin luonnontilaa parantavia kunnostuksia patoaltaan yläpuoliseen uomaan 190 metrin matkalle. Lankkupato sijaitsi Räpsänjoen alaosassa lähellä sen purkukohtaa Karjaanjoen päävesistöön kuuluvaan Pusulanjokeen. Patokohdan ylä- ja alapuolisissa vesistöissä esiintyy mm. taimenta, jonka vapaa liikkuvuus vahvistaa sen elinolosuhteita.
Lankkupato oli käytännössä täydellinen vaelluseste ja padon yläpuolisen altaan puroluonto oli merkittävästi muuttunut padotusvaikutuksesta. Kesäaikaan patoallas oli kasvillisuudesta kasvanut umpeen ja pohja oli paksun mutakerroksen peitossa.
Työ aloitettiin poistamalla hienojakoinen kiintoaines patoaltaasta kaivinkoneella. Padon lankut poistettiin asteittainen ja patoaltaan annettiin tyhjentyä vedestä hallitusti. Sen jälkeen poistettiin padon pellonpuolen betonirakenteet sekä kaikki vedenalaiset puu- ja betonirakenteet.
Entisen patoaltaan pohja kivettiin erikokoisella kivimateriaalilla. Siihen rakennettiin kaksi kutusoraikkoa ja niiden yläpuolista monttua sekä isoilla kivillä verhoiltuja virtapaikkoja.
Uoman suojaksi kaadettiin kaksi leppää, joiden runkoja käytettiin elävöittämään virtauksia sekä latvuksia antamaan suojaa muutoin avoimeksi jääneeseen uomaan. Kunnostusalueen yläosasta siirrettiin paksu lahopuurunko ylemmän kutusoraikon montun suojaksi ja virranohjuriksi. Rungot ankkuroitiin pohjaan puutapein. Uoman penkat suojattiin eroosiolta kivimateriaalilla. Pellonpuoleiselle penkalle istutettiin leppiä tuomaan jatkossa latvavarjostusta uomaan.
Patoaltaan yläpuoliseen uomaan lisättiin kiveä siten, että alivirtaamatilanteen virtaus mutkitteli uomassaan vuoroin kapeammassa ja vuoroin leveämmässä tilassa vahvistaen puron luontaisia morfologisia vaihteluita. Kutusoraikkoja rakennettiin kohtiin, joissa oli siihen otolliset virtausolosuhteet.
Tehdyt muutostyöt mahdollistavat vesieliöiden liikkumisen vesistössä kaikilla virtaamilla. Samalla on ennallistettu uomaa lähemmäs luonnontilaa, jossa taimenen lisääntyminen on mahdollista ja pohjaeläimistö on monimuotoista. Muutostöiden seurauksena Räpsänjoen uoman voimakkaasti heikentynyt luonnontila paranee näiltä osin mahdollistaen puroalueen kehittymisen jopa täysin luonnontilaiseksi.
– Mikko Melasniemi, hanketyöntekijä
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
