Kosteikko rakenteilla Kirkkonummen Kaljärven kupeessa 2025. (LUVY / Mikko Melasniemi)
Miten vesiensuojelutoimien kohdealueet valitaan? Kuinka päätetään esimerkiksi kosteikon paikka? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry pyrkii aina kohdistamaan toimia alueille, joilla niitä kaikkein kipeimmin tarvitaan ja joilla vesiensuojelutoimista saadaan eniten hyötyä. Maanomistaja päättää aina itse maidensa käytöstä. Ilahduttavan moni haluaa edistää vesiensuojelua maillaan! Pyrimme tekemään vesiensuojelusta, kuten kosteikon perustamisesta, helppoa maanomistajille, jotta mahdollisimman moni haluaisi tulla mukaan vaalimaan yhteisiä vesiämme. Toimenpiteistä on usein vesiensuojeluhyödyn lisäksi etua myös maanviljelykselle ja metsätaloudelle.
Vesiensuojelutoimenpiteen, kuten kosteikon, suunnitteluun tarvitaan kuitenkin paljon pohjatyötä ennen kuin tavoitellaan asiasta kiinnostuneita maanomistajia. Suunnitelmallisessa vesiensuojelutyössä lähtökohtana on valuma-alueselvitys, johon asiantuntija kerää ja koostaa suuren määrän tietoa esimerkiksi alueen vesistöjen kunnosta, maankäyttömuodoista, maaperän ominaisuuksista, mallinnetuista ja mitatuista ravinnekuormituksista ja monesta muusta aiheesta.
Suurin osa tiedoista on sidottu maantieteelliseen sijaintiin, eli se on paikkatietoa. Kun kerättyä tietoa esitetään karttojen muodossa, selviää esimerkiksi, miltä maa-alueilta tulee suurin ravinnekuormitus vesistöihin. Näitä alueita kutsutaan hot spot -alueiksi eli ravinnekuormituksen keskittymiksi tai kriittisiksi kuormitusalueiksi. Näillä alueilla toimenpiteet ovat vaikuttavimpia ja käytetylle rahalle saadaan isoin hyöty. Seuraavaksi asiantuntija keskittyy tarkastelussaan näihin alueisiin ja selvittää, löytyykö maastosta mahdollisia paikkoja kosteikoille tai muille toimenpiteille. Tämän vaiheen aikana tavoitellaan myös maanomistajia, ja usein löytyykin valveutuneita vesiensuojelijoita, jotka innostavat myös naapureitaan tarttumaan toimeen.
Valuma-aluetarkastelu on tässä esitetty yksinkertaistetusti pelkästään ravinnekuormituksen näkökulmasta. Tarvittava tiedon määrä lisääntyy, kun tarkasteluun otetaan mukaan vesistöön päätyvät haitta-aineet, kuten kemikaalit, mikromuovit ja taudinaiheuttajabakteerit tai laajennetaan tarkastelu koskemaan myös luonnon monimuotoisuutta tai ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen varautumista.
On vielä lisättävä, että vesiensuojelutoimenpiteistä on toki hyötyä myös muilla kuin hot spot -aluilla. LUVY käyttää vesiensuojelutoimijana myös julkista rahoitusta, jonka edellytyksenä on usein, että toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu ja perusteltu riittävän kattavalla valuma-aluetarkastelulla. Yksityisiä maita viljelevän maanomistajan käytettävissä on rahoituskanavia, joissa on erilaiset kriteerit ja siten kosteikon, kaksitasouoman tai suojavyöhykkeen toteutus onnistuu, vaikka omat pellot eivät osuisikaan LUVYn asiantuntijan määrittämälle kriittiselle kuormitusalueelle.
– Anna Tuovinen, valuma-alueasiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
