Tyypillinen virtavesien vaelluseste: huonosti asennettu tierumpu. (LUVY / Joonas Tammivuori)
Karkkilan keskustan läpi virtaava, Lopelta alkunsa saava Vanjoen-Saavajoen reitti oli Suomen viimeisiä perkuutöiden alle joutuneita virtavesiä 1970-luvulla, mutta samalla myös ensimmäisiä kunnostukseen tulleita jokireittejä 1980-luvulla. Karjaanjoen vesistössä on tehty virtavesikunnostustoimia siis jo 40 vuotta. Vaellusesteitä on purettu ja koskia ja puroja kunnostettu, mutta mitä on saatu aikaan?
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n aloittaessa aktiivista virtavesien kunnostustoimintaa vuonna 2015, oli Karjaanjoen vesistössä jäljellä arvioilta noin 227 erilaista vaellusestettä erikokoisissa joissa, puroissa ja noroissa ja vapaata vaellusesteetöntä uomaa oli vesieliöstön saavutettavissa 244,1 kilometriä. Mustionjoen voimalaitokset tulppasivat kuitenkin koko vesistön yhteyden mereen.
Patoja ja pienempiä vaellusesteitä oli vuoteen 2015 mennessä purettu mm. viranomaisten ja aktiivisten vapaaehtoistoimijoiden, kuten Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta, mutta työtä oli runsaasti jäljellä. Kokonaisuudessaan Karjaanjoen vesistössä on jokia, puroja ja noroja noin 841 kilometriä, eli lähes 75 prosenttia koko vesistön virtavesistä oli edelleen patojen ja muiden vaellusesteiden takana.

Tarkkaa tietoa ennen vuotta 2015 purettujen vaellusesteiden määrästä tai vaellusesteiden takana olleista uomakilometreistä ei ole, mutta LUVYn ylläpitämän aineiston perusteella vuosien 2000 ja 2015 välillä on Karjaanjoen vesistöstä poistettu ainakin 13 vaellusestettä, jotka ovat avanneet vähintään kymmeniä kilometrejä uomaverkostoa.
Vaellusesteiden purkutyö sai vauhtia vuonna 2016 Freshabit LIFE IP -hankkeen myötä, jossa myös LUVY oli mukana edistämässä Karjaanjoen vaellusesteiden purkua ja virtavesien kunnostusta. Kuusivuotisen hankkeen aikana saadut kokemukset virtavesien kunnostamisesta loivat pohjan hankejatkumolle, joka toteuttaa tänäkin päivänä virtavesien kunnostus- ja ennallistamistyötä Siuntionjoen ja Karjaanjoen vesistöissä.
Mutta ne luvut? Viimeisen 10 vuoden aikana Karjaanjoen vesistöstä on poistettu vähintään 24 vaellusestettä, jotka ovat vapauttaneet yhteensä huikeat 246,6 kilometriä uutta uomaverkostoa vesieliöstön saavutettavaksi! Tällä hetkellä Karjaanjoen vesistön vapaa ja vaellusesteetön uomaverkosto on pituudeltaan 490,7 kilometriä ja Mustionjoen voimalaitoksiin rakennettujen kalateiden myötä myös meriyhteydessä olevien virtavesien määrä on lisääntynyt. Odotamme vielä ratkaisua Mustionkosken ja Peltokosken kalateiden tilanteeseen, sillä ne katkaisevat yhä yhteyden meren ja Lohjanjärven sekä Karjaanjoen latvavesien välillä. Prosessi etenee hitaasti erilaisten näkemysten myötä ja vesiluonnon kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun löytäminen on haastavaa.
Ilman kuntien, vapaaehtoisten, maanomistajien ja viranomaisten yhteistyötä tällaisiin lukuihin ei olisi päästy, joten iso kiitos kaikille osallisille. Työtä virtavesien kunnostuksen ja vaellusesteiden poiston parissa jatketaan aktiivisesti ja työtä on vielä runsaasti jäljellä.
– Joonas Tammivuori, ympäristöasiantuntija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
