Tunne tonttisi maaperän laatu ja ominaisuudet

Maaperän koostumus määrittää hyvin pitkälle sen, millaista sen yhteiselo on veden kanssa ja millaiset ominaisuudet sillä on kasvualustana. Oman tontin maaperän koostumus on hyvä tuntea, jotta voi suunnitella kuhunkin paikkaan tarkoituksenmukaisimmat hulevesien hallinnan keinot ja sopivimmat kasvit. Esimerkiksi sadevesien imeytyksessä hiekkapitoinen maa-aines toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta esim. savinen maa tarvitsee hyvin toimiakseen todennäköisesti välivarastointirakenteita imeytyksen tueksi. Puutarhassa runsaasti savea sisältävä maa voi puolestaan olla erinomainen, koska se pitää kosteutta hyvin ja tarjoaa luontaisesti runsaasti ravinteita.

Yksinkertaisin ja luotettavin tapa selvittää oman pihan maaperän laatu on teettää maa-analyysi viljavuustutkimus. Maa-analyysin teettämällä saa tietoa paitsi maalajista ja sen vedenimemis- ja pidätyskyvystä myös ravinnevarastoista ja ravinteiden suhteista sekä orgaanisen aineksen määrästä ja laadusta.

Erilaisten maa-analyyseihin erikoistuneiden palveluntarjoajien valikoimaan pääsee helposti tutustumaan Internetissä hakusanalla ”maa-analyysi”, ”puutarha-analyysi” tai ”viherrakennusmaa-analyysi”. Näiltä palveluntarjoajilta on mahdollista saada ohjeet näytteen oikeaoppiseen toimittamiseen. Niille, jotka haluavat syvällisempää tietoa, tarjotaan maksullisia asiantuntijan ehdotuksia maan lannoitustarpeista. Rantatontin omistajan kannattaa suhtautua näihin kriittisesti, etenkin jos palveluntarjoaja on kytköksissä lannoitevalmistajiin. Toki tulee muistaa, että kasveillakin on omat välttämättömät ravinne-, kivennäisaine- ja hivenainetarpeensa, ja maaperän selvät puutokset tulisi korjata, jotta kasvillisuus voi kukoistaa ja hoitaa myös hulevesien hallinnan tehtäväänsä. Korjaustoimenpiteet tulisi toteuttaa kuitenkin oikea-aikaisesti ja täsmällisesti kohdennettuina. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei mitään aineita levitetä juuri ennen ennustettuja rankkasateita eikä valita sellaisia seoksia, joissa ehdottoman tarpeellisten aineiden ohessa tullaan laittaneeksi ko. maan kannalta myös niitä vähemmän tarpeellisia.

Käymälä- ja jätevesiasiat kuntoon!

Haja-asutusalueilla asuvien tehokas keino vesiensuojelun kannalta onhuolehtia, että tontin käymälä- ja jätevesiasiat ovat kunnossa. Jos asuinalueellasi on mahdollista liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, se kannattaa tehdä. Toki liittyminen maksaa, mutta on samalla myös investointi, jolla suojelee paitsi ympäristöä myös itseäsi monelta vaivalta ja huolelta.

Kunnallistekniikkaan liittyminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista ja silloin on tärkeää huolehtia, että jätevesiratkaisut ja -rakenteet tehdään oikein sekä huolletaan säännöllisesti ja asianmukaisesti.

Haja-asutusalueiden jätevesien hallinta on yksi tämän vesientila-sivuston tärkeistä teemoista, joten tietoa löytyy hyvin läheltä. 

Mitä et voi juoda, et voi tontillesikaan lorottaa

Jokainen voi omilla valinnoillaan auttaa vähentämään vesistöjen kuormittumista, ja mitä lähempänä vesistöä asumme ja oleskelemme, sitä kriittisempää on pyrkiä toimimaan systemaattisen valveutuneesti omassa arjessaan. Vesistöjen ja pohjavesien kuntoa heikentävät monenlaiset aineet, kuten lannoitteet, torjunta-aineet, kotitalouden myrkyt ja irrallinen maa-aines – huonosti toimivan jätevesijärjestelmän vuodoista puhumattakaan.

Esimerkiksi autonpesuvesi voi olla riskitekijä, vaikka käytössä ei olisikaan pesuaineita. Auton pintaan ja erityisesti pohjaan tarttuu ajon aikana tiestä, moottorin ja jarrujen toiminnasta, ympäristöstä ja ilmasta monenlaisia yhdisteitä, jotka päätyvät pesuveden mukana maaperään. Sen takia autonpesua kotipihalla tulisi välttää.

Tutustu vesistöystävällisten valintojen vinkkeihin myös LUVYn sivuilla >>

Kodin myrkyistä eroon!

Oikeaoppiminen kierrätys ja hävitys esimerkiksi kodin puhdistusaineista tai lääkkeistä on tärkeää. Vanhentuneet ja muuten tarpeettomat lääkkeet tulee toimittaa apteekkiin, joka huolehtii niiden asianmukaisesta hävittämisestä. Monet muut kotitalouden kemikaalit ja myrkyt, kuten polttoaine, öljy, liuottimet, ohentajat, lannoitteet, torjunta-aineet ja ei-luontoystävälliset pesuaineet, kuuluvat ongelmajätteiden keräyspisteisiin, jollaisia löytyy kuntien jätehuoltoyhtiöiden lajitteluasemilta sekä useilta huoltoasemilta. Kotitalouksien ongelmajätteet otetaan useimmiten vastaan veloituksetta.

Meitä länsiuusimaalaisia palvelee näissä asioissa ainakin Rosk’n Roll.

Vesiensuojelu alkaa omasta puutarhasta

Luo rantaan kasvillisuuspuskuri 

Vesistöjä voi suojella ranta-alueiden kasvillisuusvyöhykkeillä, jotka ovat mahdollisimman luonnontilaisia. Jätä vesirajaan puiden ja pensaiden muodostama kaistale, ja sen yläpuolelle niitty ruohokasveille. Puut, pensaat ja ruohokasvit hillitsevät rankkasateiden aiheuttamaa eroosiota sitomalla juurillaan maata ja pidättävät vedestä ravinteita.

Lisäksi ne varjostavat ja viilentävät rantavettä sekä tuottavat humusta, joka ylläpitää matalien rantojen ekosysteemejä. Suosi myös muualla tontillasi puustoalueita, jotka sitovat ravinteita moninkertaisen määrän nurmikoihin verrattuna. Pidä puusto kerroksellisena ja vaihtelevana. Harvenna tarvittaessa mutta mieluiten vähän kerrallaan.

Luonnontilainen ranta ja kasvillisuuspuskuri – miten toimia?

Kaikilla ei ole sellainen tilanne, että on juuri hankittu luonnontilainen rantatontti, missä on helppo alkaa harjoittaa vesistöystävällistä puutarhanhoitoa. Monen todellisuus saattaa pikemminkin olla se, että koko piha-alue on jo varsin voimakkaasti muokattu, ja kaikki korkea kasvillisuus on raivattu vesinäkymän tieltä – nurmikkokin saattaa ulottua vesirajaan asti. Peli ei ole silti menetetty.

  • Aloita suunnittelu ja toimenpiteet rannan palauttamiseksi luonnontilaan – edes osan rannasta. Ensimmäinen toimenpide on lakata nurmikon leikkaaminen useiden metrien kaistaleelta rannan välittömässä läheisyydessä. Ruohot kasvavat yli 30-senttisiksi ja alkavat sitten siementää. Ennen pitkää nurmikon tilalla kasvaa hyvä valikoima paikallista luonnonkukkaa, pensasta ja puuta.
  • Istuta tontillesi puita ja pensaita ja/tai säilytä/suojele olemassa olevia puustoalueita. Ranta-alueen puuston on hyvä olla vaihtelevaa, kerroksellista ja monimuotoista. Ensimmäiset istutettavat puut kannattaa valita pajupuiden laajasta kirjosta, sillä siten kohenee nopeimmin paitsi ranta-alueen vesistöystävällisyys myös pölyttäjähyönteisten ja muiden eliöiden elinmahdollisuudet. Pajut kun ovat nopeakasvuisia ja pääsääntöisesti muhkeita kukkijoita.
  • Luonnontilainen ranta-alue koostuu useiden metrien kaistaleesta, jolla kasvaa kotoperäisiä, alueelle tyypillisiä puita ja pensaita sekä heiniä ja niittykukkia. Jos 25 metrin kasvillisuuspuskuri tuntuu aluksi mahdottomalta ajatukselta toteuttaa, jo viisikin metriä auttaa. Kasvityyppien ja -lajien sijoittelua kannattaa pohtia myös suhteessa tontin kaltevuuteen rantaviivaan nähden. Jyrkästi vesistöön viettävällä tontilla tarvitaan hieman erilaisia ratkaisuja kuin tasaisella tontilla.