Virtavedet Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uudenmaan virtavedet kartalla >>

Vesistöt luonnehtivat Länsi-Uudenmaan yleistä maisemaa ja ovat merkittävässä osassa alueen luontoarvoja. Läntisellä Uudellamaalla on runsaat pohjavesivarat, jotka lähteinä purkavat kirkasta vettä antaen alkunsa alueen lukemattomille noroille ja puroille. Länsi-Uudenmaan pohjoisosissa vedenpinta on yli 100 metriä korkeammalla kuin meren pinta, jonka seurauksena virtavedet soljuvat usein koskimaisina järvien välissä ja matkalla mereen.


Inkoonjoki

Luonnontilaiset virtavedet ovat rakenteeltaan monimuotoisia ja niissä elää virtaavan veden olosuhteisiin sopeutuneita eliöitä: leviä, kasveja, pohjaeläimiä ja kaloja. Virtavesiriippuvaisista kaloista tunnetuimpia ovat lohikalat: vaellussiika, taimen ja lohi, joita myös läntisellä Uudellamaalla tavataan. Virtavesien biodiversiteetin suurimpana uhkana on vesistörakentaminen. Kuten muuallakin Suomessa, on Länsi-Uudenmaan vesistöissä jokia ja puroja aikoinaan perattu sekä padottu mittavasti muun muassa tukinuitto- ja myllytarkoituksiin. Patojen rakentamisen johdosta vaelluskalakannat ovat taantuneet tai jopa tuhoutuneet. Esimerkiksi Karjaanjoen vesistön alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon 1950-luvulla. Myös taimenkantojen tila on heikentynyt voimakkaasti ja useista vesistöistä taimen on hävinnyt, todennäköisimmin vedenlaadun heikentymisen ja elinympäristöjen tilan pitkäaikaisen heikentymisen seurauksena.

Vaellusesteiden lisäksi myös vesien lämpeneminen, rehevöityminen, kiintoaineen lisääntyminen ja muutokset sateiden, tulvien sekä valumavesien ajoituksissa aiheuttavat haasteita kalastolle ja muille virtavesieliöille, esimerkiksi taimenelle. Ympäristömuutosten ja ilmaston lämpenemisen myötä voimakkaasti pohjavesivaikutteisten virtavesien merkitys vaelluskalojen ja erityisesti taimenen lisääntymisalueina saattaa entisestään korostua.

Viime vuosina virtavesikunnostuksia lohikalojen lisääntymis- ja elinmahdollisuuksien parantamiseksi on tehty runsaasti. Paitsi lohikaloille, myös muille kalalajeille, simpukoille ja ravuille soveliaita, kunnostettuja joki- ja purokohteita on valmistunut jo kymmeniä. Työmaata riittää vielä tulevaisuudessakin, sillä vuosisatojen vesirakentamisen perintönä säännöstelypatoja ja muita vaellusesteitä on jäljellä jopa satoja. Suurempia, sähköntuotannossa edelleen olevia voimalaitospatojakin on Länsi-Uudellamaalla useita. Virtavesiemme tilan parantaminen edellyttää yhteistyötä, poliittista tahtoa sekä määrätietoista ja suunnitelmallista kunnostustyötä vuosikymmenten ajan.

Tutustu virtavesien kunnostamiseen Länsi-Uudellamaalla tarkemmin esimerkiksi LUVYn hankkeiden: Hiidenveden kunnostus, Siuntionjoki 2030, Lohikalat Karjaanjokeen tai Freshabit LIFE IP kautta. Myös Virho, WWF ja Suomen Luonnonsuojeluliitto sekä erilaiset paikalliset yhdistykset, kuten Pro Inkoo, ovat tehneet virtavesikunnostuksia alueella.