Rannikkovedet Länsi-Uudellamaalla
Karttakyselyn 2021 tulosten yhteenveto
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhteistyössä Raaseporin, Inkoon ja Kirkkonummen kuntien kanssa keräsi 1.6.2021–27.3.2022 kansalaistietoa alueen rannikkovesistä Maptionnaire-karttakyselyllä. Kysely toteutettiin osana Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hanketta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää alueen toimijoiden kanssa valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti hyvää ekologista tilaa. Toimenpiteet kohdistetaan neljälle pilottialueelle ja niiden valuma-alueille – Raaseporin Dragsviksfjärdenille, Inkoon Kyrkfjärdenille, Siuntion Pikkalanlahdelle sekä Kirkkonummen Tavastfjärdenille.
Karttakyselyyn vastasi 138 henkilöä, joilta karttavastauksia saatiin yhteensä 236 kappaletta (kuva 1). Vastaajista suurin osa ilmoitti iäkseen 41–65 vuotta, miehiä oli sukupuolensa kertoneista noin kolmanneksen naisia enemmän. Karttakysely tavoitti huomattavan määrän myös alueen vapaa-ajan asukkaita. Kyselyyn oli mahdollista vastata nimettömänä, ja omia vastauksiaan oli mahdollista päivittää. Kyselyä markkinoitiin LUVYn some-kanavilla ja nettisivuilla sekä kuntien omilla tiedotuskanavilla. Hankkeen tiedotuksessa tehtiin haastekampanja, jonka yhteydessä kyselyä myös markkinoitiin.
Karttakysely toteutettiin Raaseporin, Inkoon ja Kirkkonummen kunnissa, mutta myös muiden kuntien alueille oli mahdollisuus tehdä merkintöjä. Vastausten avulla kartoitettiin rannikkovesissä havaittujen ongelmien lisäksi kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden maksuhalukkuutta sekä mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua erityyppisiin vesistökunnostuksiin, minkä lisäksi kerättiin kontakteja tulevia talkoita ja tiedotusta varten. Lisäksi selvitettiin, oliko vuonna 2019 toteutetussa vastaavassa koko Länsi-Uudenmaan vesistöjä koskevassa kyselyssä havaituissa ongelmakohteissa tapahtunut muutoksia. Vastaaminen oli mahdollista sekä suomeksi että ruotsiksi.
Nyt järjestettyyn kyselyyn oli LUVY valinnut yhteensä 27 kohdetta, joissa oli ilmennyt ongelmia vuonna 2019 Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeessa tehdyn vastaavan karttakyselyn perusteella. Vastaajien oli mahdollista kommentoida, olivatko he havainneet kohteessa muutoksia (huonompaan tai parempaan suuntaan) vai oliko tilanne pysynyt ennallaan. Kohteet sijaitsivat Dragsviksfjärdenillä, Kyrkfjärdenillä sekä Tavastfjärdenillä tai näiden valuma-alueilla. Lähes kaikilla näistä kohteista vastaajat kokivat tilanteen yleisesti huonontuneen aiempaan verrattuna.
Lisäksi vastaajien oli mahdollista laittaa kartalle omia havaintojaan vesistökohteista, jotka aiheuttivat heissä huolta, sekä antaa niistä lisätietoja. Kartalle oli mahdollista merkitä myös kalapaikkoja ja kalojen kutupaikkoja.
Huolenaiheita aiheuttavat kohteet oli jaoteltu seuraavasti:
- tulviva vesi (8 merkintää)
- kalakuolema (2 merkintää)
- vieraslaji (12 merkintää)
- melu (11 merkintää)
- pyydysten ja rantojen limoittuminen (6 merkintää)
- vedenpinnan korkeus ja sen vaihtelut (3 merkintää)
- roskaantuminen (9 merkintää)
- heikko vedenlaatu (22 merkintää)
- pohjan liettyminen (21 merkintää)
- leväkukinta tai runsaasti rihmalevää (23 merkintää)
- liiallinen vesikasvillisuus tai umpeenkasvu (53 merkintää)
- muu pilaantuminen tai vesistön käyttöön liittyvä huoli (7 merkintää)
- muu ongelma (5 merkintää)
Ylivoimaisesti suurin osa merkinnöistä liittyi vedenlaatuongelmiin, rehevöitymiseen tai pohjan liettymiseen. Kalapaikoista merkintöjä saatiin 14 kappaletta ja kutupaikoista puolestaan 40 kappaletta.
Vapaasti lisättävien merkintöjen avulla uusia hot spot -alueita löytyi useita. Tammisaaren keskustan läheisyydessä roskaantumisesta Kråkholmenin ympäristössä sekä tulvimisesta Södra vikenin ympäristössä on useita merkintöjä. Muilla alueilla hot spot -alueiden ongelmat liittyvät pohjan liettymiseen, rehevöitymiseen tai umpeenkasvuun. Raaseporissa tällaisia alueita ovat Jomalvikin lahden ympäristö, Odensön ympärillä olevat merialueet, Raaseporinjoen suu, Rågön itäpuoli sekä Strömmen ja Persöfladan sekä näiden välinen uoma (kuva 2). Inkoossa merkintöjä on runsaasti Fagervikenin ja Nötön lähiympäristössä (kuva 3) sekä Kirkkonummella Tavastfjärdenillä sekä Porkkalan itäpuolella Bockfjärdenin sekä Harasatsvikenin alueilla (kuva 4).
Noin 15 prosentilla vastaajista olisi joko mahdollisuus tai kiinnostusta vesiensuojeluratkaisujen hyödyntämiseen omalla maallaan. Noin seitsemän prosenttia vastaajista olisi valmis antamaan rahallisen kuukausittaisen panoksen vesistökunnostuksiin. Paljon suurempi osuus (hieman yli 60 %) olisi valmis panostamaan vesistökunnostuksiin muun muassa osallistumalla talkoisiin, tuottamalla viestintämateriaaleja tai liittymällä kirjanpitokalastajaksi.
