Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Siuntio :: Järvet :: Karhujärvi

Karhujärvi

 

 

 

PERUSTIEDOT

Karhujärven pinta-ala on noin 188 ha. Se kuuluu Siuntionjoen vesistöalueeseen ja on tämän reittivesistön suurista järvistä pohjoisin. Karhujärven kulttuurimaisema on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi. Se luokitellaan ympäristöhallinnon pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävään tilaan. Vesistö on hyvin rehevä ja siellä esiintyy säännöllisesti leväkukintoja sekä happikatoja. Järven rehevyydestä kertoo korkea fosforipitoisuus ja alhainen näkösyvyys. Veden näkösyvyys on vaihdellut yleisesti 0,5-1 metrin välillä. Karhujärven vedenpintaa on laskettu maatalouden tarpeisiin ja sitä uhkaa umpeenkasvu.

Karhujärvi on muodoltaan pitkänomainen ja sijaitsee koillis-lounaissuunnassa. Karhujärveen ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta, mutta järveen laskevaan Risubackajokeen tulee kuormitusta Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamolta. Myös Palojoen ja Harvsinjoen mukana tulee järveen kuormitusta. Muu järveen kohdistuva kuormitus on peräisin maataloudesta ja haja- sekä loma-asutuksesta. Järven valuma-alue on laaja n. 14 222 ha. Siitä n. 30 % on peltoa, jonka lisäksi alueella on karjataloutta ja hevostiloja. Fosforikuormituksesta 2/3 osaa on peräisin peltoviljelystä ja typpikuormituksesta suurin osa on peräisin peltoviljelystä ja pistekuormituksesta (Hagman 2008). Järvessä on havaittavissa myös hapettomuuden aiheuttamaa sisäistä ravinnekuormitusta. Hapettomissa oloissa sedimentistä alkaa liueta veteen sinne sitoutuneita ravinteita, jotka kuormittavat vesistöä entisestään.

Vesistöalue

22.003 Björnträskin alue

Pinta-ala

188.334 ha

Rantaviivaa

10.587 km

Keskisyvyys

2.15 m

Suurin syvyys

4.9 m

Järvityyppi, järven ekologinen ja kemiallinen tila

Runsasravinteiset järvet (Rr), ekologinen tila: välttävä, kemiallinen tila: hyvä.

Valuma-alueen pinta-ala

22840.0 ha

Valuma-alueen kuvaus

 

Suurimmat saaret

Järvessä ei ole saaria.

Järveen tulevat joet

Pohjoisesta: Risupakanjoki, Palojoki,

Etelästä: Harvsån

Järvestä lähtevät joet

Siuntionjoki

Kuormitus

 

Kunnostukset

 

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Virkistyskäyttö on vähentynyt rehevöitymisen myötä. Järvellä toimii aktiivinen Karhujärven suojeluyhdistys, joka vetää järven kunnostushankkeita. Karhujärvellä on tehty jonkin verran ruoppauksia ja vesikasvillisuuden niittoa virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi hajakuormituksen vähentämiseksi on tehty tiedotustyötä (Hagman 2008). Siuntionjoen vesistöreitti on suosittu melojien keskuudessa.

Ei tiedossa yleistä uimarantaa

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

 Karhujärven suojeluyhdistys. Perustettu vuonna 1985.

Lisätietoa

Lähteet:

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 23.11.2016)

Hagman, A-M 2008: Siuntion Karhujärven kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9/2008. Uudenmaan ympäristökeskus. 44 s.

Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.ymparisto.fi/julkaisut

Valjus, J. 2010: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto. Laaja tarkkailuvuosi 2009. Julkaisu 206/2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja. 109 s.

Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.luvy.fi/julkaisut

Valjus, J. 2009: Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta 2005-2008. Julkaisu 197/2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja. 76 s.

Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.luvy.fi/julkaisut

Mettinen A. ja ym. 2010: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina 2001-2009. Julkaisu 188/2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja. 87 s.

Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.luvy.fi/julkaisut

Niinimäki, J ja Kauppinen, P 2005: Siuntionjoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kala- ja Vesistötutkimus Oy. 42 s. www.ahven.net/ksuunnitelmat/12.pdf käyty 18.3.2011.