Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Joet :: Pusulanjoki

Pusulanjoki

PERUSTIEDOT

Pusulanjoki on osa Sitarlanjoen - Härkäjoen valuma-aluetta. Joki kulkee kumpuilevien metsälaikkujen ja peltoalueiden halki ja siihen yhtyvät monet pienet ojat sekä purot jokireitin varrella. Joen keskivaiheilla sijaitsee Pusulanjärvi. Pusulanjoen alueella ei ole merkittäviä pistekuormittajia. Pääosa joen kuormituksesta on peräisin maataloudesta. Asutusta joen rannoilla on jonkin verran. Pusulanjoki on osa valtakunnallisesti merkittävää Nummenjoen-Pusulanjoen viljelylaakson maisema-aluetta (maisema-aluetyöryhmän mietintö II 1993). Se on mukana useissa ympäristöhallinnon hankkeissa ja ohjelmissa. Jokea on kunnostettu vuonna 2005 Virhon toimesta kalojen vaellusesteitä poistamalla ja ennallistamalla uomaa.

Vesistöalue

23.061 Sitarlanjoen - Härkäjoen valuma-alue

Keskivirtaama

Ajankohtaiset virtaamatiedot:

Pusulanjoki-Hyvelänsilta

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/q2300230y/refi.html

(linkki ei ylläpitoa, luettu 12.4.2012)

Rantaviiva

Rantaviiva edustaa maatalousmaisemaa. Pusulanjoen jokilaakso on loivasti kumpuilevaa savikkoa, jota reunustavat jyrkkäpiirteiset, jopa 80 metriin kohoavat kalliot ja luoteisosassa jylhät harjumuodostumat.

Jokityyppi

Pusulanjoki on luokiteltu vesistönä puroksi. Ympäristöhallinnon vesistöjen tyypittelyssä Pusulanjoen Pusulanjärven yläpuolinen osuus on tyypitelty keskisuuriin kangasmaiden jokiin (Kk) ja Pusulanjärven alapuolinen osuus keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa).

Valuma-alueen pinta-ala

70,4 km²

Valuma-alueen kuvaus

Valuma-alueesta yli kolmasosa on peltoaluetta. Metsäsaarekkeita on jonkun verran.

Joen pituus, leveys ja syvyystiedot

Pusulanjoen yhteen laskettu pituus on noin 21,1 km. Ennen Pusulanjärveä oleva jokiosuus on noin 12 km ja Pusulanjärvestä Nummenjokeen oleva jokiosuus on noin 9,1 km (peruskartalta mitattuna).

Vesistö josta joki alkaa

Pusulanjoki saa alkunsa Tarkeelanjärvestä ja Karisjärvestä laskevista puroista sekä siihen yhtyy Räpsäjoki. Lisäksi siihen yhtyvät vesistöreitin varrella lukuisat pienet ojat ja purot ympäröiviltä peltoalueilta.

Vesistö johon joki laskee

Vesistö yhtyy Nummenjokeen noin 9,1 km päässä Pusulanjärvestä.

Kuormitus

Valtaosa kuormituksesta on peräisin maataloudesta 82 % fosforista ja 60 % typen kuormituksesta. Muu kuormitus on lähtöisin haja-asutuksesta, laskeumasta ja metsätaloudesta.

Kunnostukset

Nummi-Pusulan Ahonpäässä, Pusulanjoen latvoilla Karisjärvenkoskesta on poistettu kolme kalojen vaellusestettä. Lisäksi jokiuomaa on ennallistettu siirtämällä siihen kiven lohkareita virtauksen monipuolistamiseksi. Jokiuomaan muodostui näin kynnyksiä ja hitaamman virtaaman alueita. Taimenen lisääntymisaluetta varten Karisjärvenkoskesta alavirtaan on levitetty 12 tonnia soraa ja kiveä. Uutta taimenten lisääntymisaluetta syntyi n. 40 km². Kunnostukset teki Virtavesien hoitoyhdistys ry (www.virtavesi.com/vanhatsivut/karjaanjoki/karp2005.htm).

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Pusulanjoen voi meloa Pusulasta alaspäin aina Nummenjoen kautta Lohjanjärvelle saakka, ainakin silloin, kun virtaama on 8 m/s (sfnet.harrastus.melonta luettu 4.4.2012). Pusulanjoen keskivaiheilla sijaitsevassa Pusulanjärvessä on yleinen hiekkapohjainen uimaranta.

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

Pusulanjärven vesiensuojeluyhdistys

Lisätietoa

Hagman, A-M. 2008: Sammatin järvet – yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma. Julkaisu 185. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 66 s.

Heitto, A. ja Niinimäki, J. 2002: Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Julkaisu nro 115. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. 80 s.

Joensuu, I. ym. 2010: Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. Helsinki. 192 s.

www.ymparisto.fi

www.nummi-pusula.fi