Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Joet :: Nummenjoki

Nummenjoki

PERUSTIEDOT

Nummenjoki (käsittäen varsinaisen Nummenjoen, Härkäjoen ja Häntäjoen) kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen, joka jakaantuu useampaan valuma-alueeseen. Nummenjoki on osa Sitarlanjoen - Härkäjoen valuma-aluetta. Nummenjoki saa alkunsa Pitkäjärvestä Nummen kirkonkylän pohjoispuolelta. Pusulanjoki yhtyy Nummenjokeen n. 3 kilometriä Pitkäjärvestä alavirtaan. Ennen Musterpyyn järveä Nummenjoki muuttuu nimeltään Härkäjoeksi ja Musterpyystä Nummenjoki jatkaa Häntäjokena Savijärven kautta Lohjanjärven Maikkalanselälle. Nummenjoki virtaa kumpuilevien metsälaikkujen ja peltoalueiden halki sekä Musterpyyn ja Savijärven järvialtaiden kautta. Siihen yhtyvät monet pienet ojat ja purot joen virratessa kohti Lohjanjärveä. Nummi-Pusulan kunnan Saukkolan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Nummenjokeen. Pääosa valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta on peräisin peltoviljelystä ja haja-asutuksesta. Merkittävimmät asutuskeskittymät ovat Nummen ja Saukkolan taajamat. Nummenjoen virtaamaa säännöstellään Nummen kirkonkylän kohdalla Nummenkosken voimalaitoksen toimesta. Veden korkeus vaihtelee huomattavasti vuodenajasta riippuen, korkeimmillaan vesi on kevättulvien aikaan. Kevättulvat lisäävät valumia ja valumavesien mukana päätyvää ravinnekuormitusta Nummelanjokeen. Valtaosa tästä kuormituksesta päätyy Lohjanjärveen. Nummelanjoen ja Väänteenjoen kautta tuleva kuormitus muodostaa pääosan Lohjanjärven  ravinnekuormituksesta. Nummenjoen Häntäjoen veden laatua tarkkaillaan kuukausittain Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteydessä. Tuloksista julkaistaan vuosittain ilmestyvä raportti, joka on luettavissa myös yhdistyksen internet-sivuillla www.luvy.fi/julkaisut.

Nummenjoen maisema- ja luontoarvo

Nummenjoki on osa valtakunnallisesti merkittävää Nummenjoen-Pusulanjoen viljelylaakson maisema-aluetta (maisema-aluetyöryhmän mietintö II 1993). Nummenjoen varrella sijaitseva Savijärvi on osa Natura 2000-verkostoa, se on todettu lintuvesien suojeluohjelmassa kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaaksi. Lisäksi joessa on tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen IV lajeista saukosta, koskijokikorennosta ja joessa esiintyy rauhoitettu vuollejokisimpukkakanta.

Vesistöalue

23.061 Sitarlanjoen - Härkäjoen valuma-alue

Keskivirtaama

4,8 m³/s

Ajankohtaiset virtaamatiedot:

Pirkkula -mittauspiste
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/q2300240y/wqfi.html

(linkki luettu 11.4.2012, ei ylläpitoa)

Rantaviiva

Nummenjoen rantaviiva on pusikkoista peltojen ympäröimää alavaa aluetta, jonka välissä on kumpuilevia metsäsaarekkeita.

Jokityyppi

Nummenjoki eri jokiosuuksineen on ympäristöhallinnon luokittelussa ympäristönä luokiteltu joeksi, ja jokityypiltään kuuluvaksi keskisuurien savimaiden jokiin.  

Valuma-alueen pinta-ala

70,4  km²

Valuma-alueen kuvaus

Valuma-alue on pääosin peltoaluetta, jota on yli kolmasosa pinta-alasta. Metsälaikkuja on jonkin verran.

Joen pituus, leveys ja syvyystiedot

Nummenjoen yhteenlaskettu pituus on n. 17,4 km, joka muodostuu jokiosuuksista: Nummenjoki Pitkäjärvestä Härkäjoen alkuun n. 9,1 km, Härkäjoki 4,2 km ja Häntäjoki n. 4,1 km. (peruskartalta mitattuna)

Vesistö josta joki alkaa

Nummenjoki saa alkunsa Pitkäjärvestä Nummen kirkonkylän pohjoispuolelta.

Vesistö johon joki laskee

Nummenjoki laskee Lohjanjärven Maikkalanselälle.

Kuormitus

Valtaosa kuormituksesta Sitarlanjoen - Härkäjoen valuma-alueella on peräisin maataloudesta 82 % fosforista ja 60 % typen kuormituksesta. Nummenjokea eniten kuormittavat peltoviljely ja haja-asutus. Muu kuormitus on lähtöisin pistekuormituksesta, laskeumasta ja metsätaloudesta.

Kunnostukset

Maa- ja metsätalous on teettänyt sidosryhmilleen kyselyt vuosina 1994 ja 2004 koskien virtavesien kunnostuksen tarvetta Uudellamaalla. Kyselyn mukaan Nummenjoen yläosa on edelleen kunnostustarpeessa. Nummenkosken vanha voimalaitoksen pato on nousueste vaelluskaloille ja katkaisee melontareitin.

Nummenjoen rantavyöhykkeen pelloille on laadittu kattavat suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat mahdollisten kosteikkojen, suojavyöhykkeiden ja altaiden rakentamista varten. Suojavyöhykesuunnitelmat on toteutettu maatalouden ohjauskeinona yhteistyössä viranomaisten ja alueen viljelijöiden kanssa.

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Karjaanjoen vesistön Pusulanjoen voi meloa Pusulasta alaspäin aina Nummenjoen kautta Lohjanjärvelle saakka, ainakin silloin, kun virtaama on 8 m/s (sfnet.harrastus.melonta luettu 4.4.2012). Nummenjoessa on uimaranta.

Rajoitukset

Vuollejokisimpukoiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 49 §)

Paikallinen suojeluyhdistys

Pusulanjärven vesiensuojeluyhdistys

Lisätietoa

Hagman, A-M. 2008: Sammatin järvet – yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma. Julkaisu 185. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 66 s.

Heitto, A. ja Niinimäki, J. 2002: Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Julkaisu nro 115. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. 80 s.

Joensuu, I. ym. 2010: Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. Helsinki. 192 s.

Lammi, E. ja Routasuo, P. 2010: Nummi-Pusulan yleiskaavan luontoselvitys. Enviro oy. 27 s.

Ranta, E. ja Valtonen, M. 2011:Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2010. Julkaisu 220/2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 81 s. www.luvy.fi/julkaisut

Rassi, P., Alanen, A.,Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. ISBN 951-37-3594-X.

Valjus, J. 2010: Nummi-Pusulan Saukkolan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Tutkimusraportti nro 238/2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 29 s.

www.ymparisto.fi

www.nummi-pusula.fi

Ympäristölupapäätös 2006: UUS-2003-Y-594-121. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. 25 s.

 

 





Nummenjoki eri jokiosuuksineen on ympäristöhallinnon luokittelussa ympäristönä luokiteltu joeksi, ja jokityypiltään keskisuurien savimaiden jokiin kuuluvaksi.  







Ohjelma

Päivä 1

Paikka: Sibeliustalo

klo 9.30-10 kahvi

10-12 esitykset

kohdevesistöt: Vesijärvi (Juha Keto), Kymijärvi (Juha Keto), Ahmajärvi (Juha Keto), Hiidenvesi (Anu Suonpää), Enäjärvi (Antti Uusitalo), Lohjanjärvi (Anu Suonpää), Finjasjö (Helene Annadotter), Bosarpasjö

Hoitokalastus (Ilkka Sammalkorpi)

kahvitauko

16.30-19 Vesijärvi kierros, päivällinen veneellä)

19.30-21 sauna (omat pesuvälineet, pyyhe, uimapuku)

 

Päivä 2

Paikka Sibeliustalo Ankkurinkatu 7, 15140 Lahti

9-9.15 kahvi

9.15-12 hoitokalastuksen menetelmien kehittäminen, (keskustelua kalabiomassan arvioimiskeinoista ym)

-pienet työryhmät joissa keskustellaan

-kerätään tietoa ja suunnitellaan projektin käytännön toimia

12-12.45 lounas

12.45-15 Projekti käytännössä: aikataulu, säännöt, budjetti, mahdollisuudet jne.

Loppukahvi