Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Valkerpyy

Valkerpyy

 

PERUSTIEDOT

Valkerpyy on lähes 400 ha suuruinen, melko kirkasvetinen järvi Nummi-Pusulan eteläosassa. Järveen laskee vain pieniä puroja ja ojia, joten sen viipymä on pitkä, lähes 9 vuotta. Vettä on syvimmässä kohdassa noin 14 metriä. Yli kymmenen metrin syvänne on laaja, mikä aiheuttaa ongelmia, kun happitilanne alemmissa vesikerroksissa heikkenee kerrostuneisuuskausina. Tällöin pohjasedimentistä saattaa liueta ravinteita veteen varsin laajalta alalta. Valkerpyytä haittaa myös runsas hajakuormitus, joka on pääasiassa peräisin suhteellisen pienen valuma-alueen pelloilta. Myös ranta-asutus voi aiheuttaa kuormitusta järveen. Valkerpyy kärsii toistuvista leväkukinnoista ja järvi on rehevä myös kokonaisfosforipitoisuuden ja pohjaeläintulosten perusteella. Järven vesikasvillisuus on niukkaa ja kalasto ilmeisesti kohtuullisen hyvä. Valkerpyyn veden laatua on tutkittu jo 1960-luvulta lähtien. Vielä 70-luvulla järvi oli karu ja kirkasvetinen, mutta sittemmin rehevöitynyt. Järvellä on hoitokalastettu vuosina 2006-2007. Toimenpiteitä rehevöitymisen pysäyttämiseksi tulee jatkaa, ulkoisen kuormituksen vähentäminen on välttämätöntä ja tilan kehitystä on syytä seurata vuosittain.

Vesistöalue

Raatinjoen-Myllyojan va

Pinta-ala

393,2 ha 

Rantaviivaa

15,5 km

Keskisyvyys

6,47 m

Suurin syvyys

14,13 m

Järvityyppi, ekologinen ja kemiallinen tila

Runsasravinteiset järvet (Rr), ekologinen tila: tyydyttävä, kemiallinen tila: hyvää huonompi (elohopean laatunormi voi ylittyä kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella).

Valuma-alueen pinta-ala

513 ha

Valuma-alueen kuvaus

Valkerpyyn valuma-alue on järven kokoon nähden pieni. Valuma-alueesta on peltoa 40 % (Heitto ja Niinimäki 2002) ja järvi on lähes kauttaaltaan peltojen ympäröimä. Asutusta rannoilla on melko paljon, lähivaikutusalueella on toistasataa asumusta.

Suurimmat saaret

Etusaari, Takasaari, Oittilansaari.

Järveen tulevat joet

Järveen ei laske suurempia jokia, ainoastaan pieni puroja ja ojia.

Järvestä lähtevät joet

Valkerpyy laskee Oittilanjokena ja myöhemmin Raatinjokena ja Karstunjokena Lohjanjärven Karstunlahdelle.

Kuormitus

Pienestä valuma-alueesta huolimatta järveen kohdistuva hajakuormitus on voimakasta. Hapettomuus voi myös aiheuttaa sisäistä kuormitusta.

Kunnostukset

Nummi-Pusulan kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa (Heitto ja Niinimäki 2002) esitetään ulkoisen kuormituksen vähentämistä (suojavyöhykkeet, jätevesien käsittely ym.) järven rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi. Sisäistä kuormitusta olisi mahdollista vähentää hapettamalla ja hoitokalastuksella. Järvellä onkin hoitokalastettu vuosina 2006-2007 yhteensä 1 400 kg enimmäkseen ahventa, särkeä ja lahnaa.

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Luonnonkauniin Valkerpyyn rannoilla on melko paljon loma- ja vakituista asutusta sekä yksi yleinen uimaranta. Järvi on myös suosittu pilkkikalastuskohde.

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

 

Lisätietoa

Järvi on syvyysluodattu kesällä 1996.

Heitto, A. ja Niinimäki, J. 2002: Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita Nro 115. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. 80 s.

Järven ympäristö on mukana Lohjanjärven Maikkalanselän ja Karstunlahden suojevyöhykkeiden yleissuunnitelmassa (Junttila 2001).

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 16.11.2016)