Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Tarkeelanjärvi

Tarkeelanjärvi

 

PERUSTIEDOT

Tarkeelanjärvi on matala, melko laajalta alalta tasasyvyinen järvi, joka muodostuu Myllyselän ja Varvarinlahden alueesta sekä kaakkoon suuntautuvasta noin 1,5 km pitkästä ja vain muutaman sadan metrin levyisestä vesialueesta. Mataluudestaan johtuen järvi ei näytä selkeästi kerrostuvan, eikä happiongelmia ole esiintynyt. Kokonaisfosforin ja klorofyllin perusteella järvi on lievästi rehevä, lievää rehevöitymistä on havaittavissa. Varsin runsaalle ranta-asutukselle järven merkitys virkistyskäytössä on suuri. Kalasto on särkikalavaltaista ja vesikasvillisuus on viimeaikoina runsastunut. Uudenmaan ympäristökeskus luokittelee järven tyydyttävään ekologiseen luokkaan.Tarkeelanjärven tilan kehittymistä ja veden laatua on syytä seurata säännöllisesti.

Vesistöalue

23.063 Tarkeelanjärven alue

Pinta-ala

87.63 ha

Rantaviivaa

9.087 km

Keskisyvyys

1.46 m

Suurin syvyys

2.5 m

Järvityyppi, järven ekologinen ja kemiallinen tila

Matalat vähähumuksiset järvet (MVh), ekologinen tila: hyvä, kemiallinen tila: hyvää huonompi (elohopean laatunormi voi ylittyä kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella).

Valuma-alueen pinta-ala

7060.0 ha

Valuma-alueen kuvaus

 

Suurimmat saaret

Pömpöönsaari

Järveen tulevat joet

Myllypuro Vahermanjärvestä ja Hahlajoki Heinästenjärvestä laskevat Tarkeelanjärven pohjoispäähän. Lisäksi järveen tulee joitakin pieniä puroja ja ojia.

Järvestä lähtevät joet

Tarkeelanjärvi laskee eteläpään luusuasta lyhyen Lauttaanjoen kautta viereiseen Niemilampeen ja sieltä edelleen Pusulanjärveen.

Kuormitus

Tarkeelanjärveen ei tule pistekuormitusta, peltoja ympäristössä on vähän, pääosa valuma-alueesta on metsämaata. Rannoilla on paikoin runsaasti loma- ja asuinrakennuksia, joista voi tulla kuormitusta järveen.

Kunnostukset

Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmissa (Heitto ja Niinimäki 2002) järvelle on suositeltu ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Lisäksi olisi harkittava/tutkittava vesikasvien niittoa kunnostusmenetelmänä.

Tarkeelanjärven vedenpintaa korotettiin umpeenkasvun ja rehevöitymisen estämiseksi vuonna 2014. Korotus tehtiin pohjapadon avulla ja hankkeesta vastasi suojeluyhdistys.

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Rannoilla on paikoin runsaasti loma- ja asuinrakennuksia, yhteensä noin 70 kpl.

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

Tarkeelanjärven-Niemilammin suojeluyhdistys ry.

Lisätietoa

Järvi on syvyysluodattu syyskuussa 2004.

Lähteet:

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 16.11.2016)