Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Salovesi

Salovesi

 

 

 

PERUSTIEDOT

Salovesi sijaitsee Nummi-Pusulan koilliskulmassa. Järvi on noin 140 ha suuruinen ja syvimmältä kohdaltaan yli 15 metriä. Monimuotoisen, kauniin ja vedenlaadultaan erinomaisen järven virkistyksellinen merkitys on suuri. Järven historiasta on kerrottu raportissa Muistikuvia Saarijärvestä ja Salovedestä vuosien varrelta (Vesa 2006). Raportti löytyy Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys ry:n nettisivuilta: www.saarijarvi-salovesi.net.

Saloveden veden laatua on tutkittu vuodesta 1971 lähtien, säännöllisemmin 90-luvulta alkaen. Erinomaisesta vedenlaadustaan huolimatta järven pohjanläheisen veden happitilanne on heikentynyt etenkin loppukesän kerrostuneisuuskausien lopulla. Hapettomuus voi aiheuttaa ravinteiden vapautumista sedimentistä ja veden ravinnepitoisuuden nousua tulevaisuudessa. Järveen on istutettu useita kalalajeja, mm. kuhaa, siikaa, taimenta ja ankeriasta.

Salovesi on Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan erinomaisessa ekologisessa tilassa oleva järvi. Salovesi on melko hapan humusvesi. Ilmeisesti viime vuosien lauhojen talvien seurauksena järveen valunut humuspitoinen vesi on kohottanut värilukua ja kasvattanut kemiallista hapenkulutusta 2000-luvulla

Vesistöalue

23.064 Saloveden-Heinlammen valuma-alue

Pinta-ala

141.284 ha

Rantaviivaa

22.0357 km

Keskisyvyys

3.28 m

Suurin syvyys

15.41 m

Järvityyppi, järven ekologinen ja kemiallinen tila

Pienet humusjärvet (Ph), ekologinen tila: erinomainen, kemiallinen tila: hyvää huonompi (arvio perustuu kaukokulkeumariskiin ja luonnonolosuhteisiin)

Valuma-alueen pinta-ala

2300.0 ha

Valuma-alueen kuvaus

 

Suurimmat saaret

Puttisaari, Isosaari, Halkosaari, Mustikkasaari

Järveen tulevat joet

Heinjärvi laskee Jokisillanjoen kautta Saloveden länsiosaan. Lisäksi järveen laskee useita pieniä puroja ja ojia.

Järvestä lähtevät joet

Salovesi laskee kaakkoiskulmasta Kahilaisen kautta Saarijärveen.

Kuormitus

Järveen ei kohdistu pistekuormitusta eikä järven läheisyydessä ole maataloutta. Ranta-asutusta on paikoin, mikä voi aiheuttaa kuormitusta järveen. Hapettomuus saattaa aikaansaada ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä, jolloin puhutaan ns. sisäisestä kuormituksesta.

Kunnostukset

Järven hyvän tilan säilyttämiseksi on perustettu Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys ry, joka on toiminut mm. tiedottamalla vesistön kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä ja seuraamalla järven tilan kehitystä.

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Rannoilla on jonkin verran kesämökkejä, vakituista asutusta on vähän, toistaiseksi rakentamatonta rantaa on kuitenkin melko paljon. Järvi on monimuotoinen, kaunis ja vesistöreittiä käytetään myös retkeilyyn.

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys ry. Yhdistyksen nettisivut: www.saarijarvi-salovesi.net.

Lisätietoa

Järvi on syvyysluodattu lokakuussa 2006.

Lähteet:

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 16.11.2016)