Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Kirmusjärvi

Kirmusjärvi

 

PERUSTIEDOT

Kirmusjärvi on pinta-alaltaan 352 ha ja se kuuluu Raatinjoen - Myllyojan valuma-alueeseen. Valuma-alueella on paljon maataloutta. Kirmusjärvi on muodoltaan epäsäännöllinen ja siinä on useita lahtia. Kirmusjärven suurin syvyys on 8 m ja keskisyvyys on 3 m.

Kirmusjärvestä löytyy runsaasti tutkimustietoa. Sen vedenlaatua on seurattu vuodesta 1964 alkaen. Näytteenottopaikkoja on ollut useita, mutta Isosaaren havaintopaikasta löytyy pisin aikasarja. Kirmusjärvi voidaan luokitella selvästi reheväksi järveksi pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Kirmusjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kirmusjärven syvänteissä esiintyy lopputalvisin ja kesäisin niukkahappisuutta.

Kirmusjärven kalaston perusteella järvi on rehevä (Perander 1999). Vallitsevina lajeina ovat ahven ja särki.

Kirmusjärven valuma-alueella on paljon peltoja, minkä takia järveen kohdistuu paljon ulkoista kuormitusta. Samoin järven rannat ovat tiuhaan asuttuja. Kirmusjärvessä tehokalastettiin vuonna 2000 ja kokonaissaalis oli 29 450 kg (Sundström 2000). Kirmusjärven tilaa ja tehtyjen kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista kannattaa seurata.

Vesistöalue

23.024 Raatinjoen-Myllyojan valuma-alue

Pinta-ala

352.0 ha

Rantaviivaa

25.2 km

Keskisyvyys

3.0 m

Suurin syvyys

8.0 m 

Järvityyppi, järven ekologinen ja kemiallinen tila

Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh), ekologinen tila: tyydyttävä, kemiallinen tila: hyvää huonompi (elohopean laatunormi voi ylittyä kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella).

Valuma-alueen pinta-ala

2370.0 ha

Valuma-alueen kuvaus

Valuma-alueesta noin puolet on metsää, reilu viidesosa peltoja. Asutusta on jonkin verran.

Suurimmat saaret

Isosaari, Vohlasaari, Selkäsaari, Härkäsaari, Ketosaari, Lehtisaari

Järveen tulevat joet

Kirmusjärveen laskee Kolmpersinoja Kolmpersjärvestä, Kirmustenpuro, Kulteenoja, Silmeenoja Silmeestä.

Järvestä lähtevät joet

Myllyjoki laskee Lohjanjärven Karstunlahteen.

Kuormitus

Peltoviljely 65 % ja asutus 4 % (Ihalainen 2000), sekä pistekuormitusta Lönnrot-opistolta.

Kunnostukset

Kirmusjärveä on kunnostettu alkaen vuodesta 1999. Hoitotoimenpiteitä ovat olleet: tehokalastus, niitto sekä ulkoisen kuormituksen vähentäminen.

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Paljon asutusta ja muuta virkistyskäyttöä

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

Kirmusjärven alueella toimii Kirmusjärven suojeluyhdistys (www.kirmusjarvi.com).

Lisätietoa

Kirmusjärvi on luodattu vuonna 2001.

Kesäkuun lopulla 2013 järvessä todettiin kuolleita kaloja. Asiaa selvitettiin ja todettiin alimmissa syvyyksissä heikkoja happipitoisuuksia ja kuolleissa kaloissa runsaasti loisia. Todennäköisesti kysymys oli useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta: heikko happi, nopeasti kohonnut veden lämpötila ja loiset heikensivät kalojen yleiskuntoa aiheuttaen myös kalakuolemia.

Lähteet:

Ihalainen P. 2001. Sammatin Kirmusjärvi vuonna 2000. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 37 s. [Julkaisematon raportti].

Sundström, S. 2000: Kirmujärven hoitokalastus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. 4 s.

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 4.10.2016)