Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Joutikas

Joutikas

PERUSTIEDOT

Nummen Pitkäjärven koillispuolella sijaitsevan Joutikkaan ympäristössä on runsaasti peltoja ja sen kuormituksesta pääosa onkin maataloudesta peräisin. Joutikas on pieni ja matala järvi. Sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja järveä voidaan luonnehtia hyvin reheväksi. Järven kasvillisuus on paikoin melko tiheää. Hapettomuus pohjan läheisessä vesikerroksessa talvisin ja myös kesällä on yleistä.

Järven varsin yksipuolinen, mutta rakenteeltaan terve kalasto on kärsinyt happikadosta. Rehevälle vesistölle ominaisia leväkukintoja tavataan Joutikaalla usein. Joutikkaalle on laadittu kunnostus- ja hoitosuunnitelma ja järvellä toimii Joutikasjärven hoito- ja suojeluyhdistys ry.

Järven tilaa on 2000-luvulla seurattu tiheästi.

Vesistöalue

23.078 Tyrylammen valuma-alue

Pinta-ala

11.6 ha

Rantaviivaa

1.8 km

Keskisyvyys

2.2 m

Suurin syvyys

3.6 m

Järvityyppi, järven ekologinen ja kemiallinen tila

Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk), ekologinen tila: tyydyttävä, kemiallinen tila: hyvä

Valuma-alueen pinta-ala

195.0 ha

Valuma-alueen kuvaus

 

 

 

Suurimmat saaret

Ei saaria.

Järveen tulevat joet

Järveen laskee useita ojia lähinnä pohjoispäähän ja itärannalle.

Järvestä lähtevät joet

Joutikas laskee lounaiskulmasta alkavan puron kautta Kairajärveen.

Kuormitus

Pistekuormitusta järveen ei tule. Maatalouden osuus ulkoisesta kuormituksesta on fosforin osalta noin 85 % ja typen osalta reilut 60 %. Vuosina 2000 ja 2001 tehtyjen ojien ravinnemääritysten perusteella sekä kokonaistypen että -fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat idästä mökkitien viertä järveen laskevassa ojassa (Heitto ja Niinimäki 2002). Ulkoisen kuormituksen lisäksi myös järven sisäinen kuormitus on voimakasta. Heikko happitilanne aiheuttaa ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä ja voimakkaan levätuotannon aikaansaama pH-tason kohoaminen voi saada aikaan fosforin liukenemista myös ylemmistä sedimenteistä.

Kunnostukset

Järvelle on laadittu kunnostussuunnitelma (Heitto ja Niinimäki 2002) ja siellä toimii Joutikasjärven hoito- ja suojeluyhdistys ry. Joutikasta on hoitokalastettu nuottaamalla vuodesta 2002 lähtien joka toinen vuosi. Yhteissaalis vuoteen 2008 mennessä oli lähes 4400 kg, pääasiassa särkeä (Savola, hoitokalastustuloksia 20.1.2010).

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Järven rannalla on noin kymmenkunta loma- tai asuinkäytössä olevaa rakennusta ja lähivaikutusalueella 25-30 asumusta (Heitto ja Niinimäki 2002).

Rajoitukset

 

 

 

Paikallinen suojeluyhdistys

Järvellä toimii Joutikasjärven hoito- ja suojeluyhdistys ry.

Lisätietoa

Lähteet:

Heitto, A. ja Niinimäki, J. 2002: Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita Nro 115. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. 80 s.

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 3.10.2016)

Vesikarttasovellus, Suomen ympäristökeskus 2016: paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/ (tiedot haettu 3.10.2016)