Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Hepolampi

Hepolampi

 

PERUSTIEDOT

Hepolampi sijaitsee Lohjan Muijalassa Lehmijärven vieressä. Järveen kohdistuu paljon virkistyskäyttöä. Hepolammen pinta-ala on noin 7 ha ja järvi on matala. Sen suurin syvyys kaksi metriä. Valuma-alue on metsäinen. Hepolampeen tuli aikaisemmin useita vuosikymmeniä jätevesiä Partekin tehdasalueelta, mutta prosessijätevesien johtaminen lopetettiin v. 2001. Myös saniteettijätevesien johtaminen loppui 2000-luvulla. Hepolammen ja alueen purojen tarkkailua jatkettiin jälkitarkkailuna vuoteen 2005. Järven vedenpinta on laskettu 1900-luvulla peltojen kuivattamiseksi.

Vesianalyysejä on tehty Hepolammesta säännöllisesti 1980-luvun lopulta vuoteen 2005. Uusimmat vesinäytteet on otettu elokuussa 2009. Näiden perusteella Hepolampi voidaan luokitella reheväksi järveksi, jossa esiintyy ajoitain myös happikatoja. Lammessa esiintyy vuosittain sinileväkukintoja loppukesästä. Lammessa on tehty koekalastus ja järveä on talkoovoimin hoitokalastettu rysällä. Hepolammen tilasta kerrotaan enemmän vuonna 2003 julkaistussa raportissa (Ranta 2003). Viimeisin yhteenvetoraportti koski vuosia 1988-2005, joka valmistui joulukuussa 2005.

Vesistöalue

23.036 Lehmijärven valuma-alue

Pinta-ala

7,1 ha

Rantaviivaa

1,5 km

Keskisyvyys

 

Suurin syvyys

2,0 m

Järvityyppi

Ei tyypitelty

Valuma-alueen pinta-ala

 

Valuma-alueen kuvaus

Valuma-alue on pääosin kalliometsää ja soita.

Suurimmat saaret

Ei saaria

Järveen tulevat joet

Hepolampi saa vesiä lähialueen ojitetuista soista, metsistä ja lähteistä.

Järvestä lähtevät joet

Hepolampi laskee Lehmijärveen.

Kuormitus

Hepolammessa on luultavasti sisäistä kuormitusta, ulkoista kuormitusta voivat aiheuttaa läheiset suot perkausten yhteydessä. Jätevesikuormitus järveen on loppunut.

Kunnostukset

Lohjan kaupunki on tehnyt yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa kunnostusselvityksen lammesta 2000-luvulla (Reunanen 2003). Selvityksessä esitetään tehokalastusta ja koekalastuksia hoitotoimenpiteiksi. Lisäksi ulkoista kuormitusta pitäisi vähentää. Hapetustakin suositellaan selvitettävän lisää. Hepolammesta on myös tutkittu sedimenttinäytteet 2000-luvulla tehtaan kromipäästöjen vuoksi.

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Paljon virkistyskäyttöä.

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

 

Lisätietoa

Partekin jätevesikuormitus loppui 1997.

Lähteet:

Ranta, E. 203: Lohjan Hepolammen perustilaselvitys. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö 15 s.

Reunanen S. 2003. Lohjan Hepolammen, Jusolanlammen ja Myllylammen kunnostustarveselvitykset.

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 29.9.2016)