Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Arimaa

Arimaa

 

 

 

PERUSTIEDOT

Arimaa on Karjaanjoen vesistöön kuuluva järvi. Järvi sijaitsee Someron ja Nummi-Pusulan rajalla ja sen itäosasta noin 44 ha on Nummi-Pusulan puolella. Järvi on lähes 4,5 km pitkä ja syvin kohta (17-18 m) sijaitsee sen itäpäässä. Arimaan länsipää on matalampi ja pehmeärantainen, kun taas itäpää on kallio- sekä kivikkorantainen.

Pääosa järven vedestä tulee Myllyojaa pitkin pohjoisesta, mutta myös etelästä Hollarinojan kautta. Veden laatu on ollut hyvä, mutta pientä rehevöitymistä on näkyvissä. Vesi on väriltään melko ruskeaa. Näkösyvyys on 2000-luvulla vaihellut 0,7-1,7 m välillä.

Arimaan kalasto on varsin monipuolinen. Järveen on istutettu mm. kuhaa ja siikaa. Järven vedenlaatua on tarkkailtu kolmen vuoden välein. Arimaan pohjanläheisen veden happipitoisuus laskee sekä kesän että talven kerrostuneisuusaikojen lopulla. Itäisessä syvänteessä on ollut toistuvasti heikko happitilanne sekä kesällä että talvella. Täysin hapettomaksi alusvesi ei ole kuitenkaan vielä mennyt. Happipitoisuuden kehitystä olisi syytä tarkkailla vuosittain.

Uudenmaan ympäristökeskuksen luokituksen mukaan järvi on hyvässä tilassa.

Vesistöalue

23.073 Oinasjärven valuma-alue

Pinta-ala

184.7 ha

Rantaviivaa

14.9 km

Keskisyvyys

3.3 m

Suurin syvyys

15.8 m

Järvityyppi, järven ekologinen ja kemiallinen tila

Pienet humusjärvet (Ph), ekologinen tila: erinomainen, kemiallinen tila: hyvää huonompi (elohopean laatunormi voi ylittyä kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella)

Valuma-alueen pinta-ala

44.30 km2

Valuma-alueen kuvaus

 

Suurimmat saaret

Lammassaari, Maaherransaari

Järveen tulevat joet

Järven luoteisosaan laskee Myllyjärvestä tuleva Myllyjoki ja kaakkoispäähän Hyrkkölän suunnasta Hollarinoja. Lisäksi järveen tulee muutamia pienempiä puroja ja ojia.

Järvestä lähtevät joet

Arimaa laskee järven keskivaiheilta lähtevän joen kautta Lahnalammille ja sieltä edelleen Mäentaanjoen kautta Oinasjärvelle.

Kuormitus

Merkittävin kuormittaja Arimaan lähivaluma-alueella on maatalous, jonka osuus fosforin kokonaiskuormituksesta on 52 % ja typen kokonaiskuormituksesta 31 %. Valtaosa maatalouden kuormituksesta tulee Hollarinojan kautta ja järven luoteiskulman pelloilta (Tikander ja Hietaranta 2006).

Kunnostukset

Arimaa-järvelle on tehty kunnnostussuunnitelma (Tikander ja Hietaranta 2006) Someron kunnan toimeksiannosta.

Virkistyskäyttö ja uimarannat

Arimaan läheisyydessä on jonkin verran asutusta, mutta osa rannoista on säilynyt toistaiseksi rakentamattomana. Haukkamäen luonnonsuojelualue ja kalliot ulottuvat Arimaan rantaan järven kaakkoispäässä. Järven kalasto on varsin hyvä ja Arimaata onkin luonnehdittu Someron parhaimmaksi kalavedeksi.

Rajoitukset

 

Paikallinen suojeluyhdistys

Järvelle on perustettu vuonna 2008 Arimaan hoitoyhdistys ry, joka on rekisteröity 2009.

Lisätietoa

Järvestä, sen kalastosta ja istutuksista löytyy tietoa kirjasta Someron vedet (Koli 1993).

Lähteet:

Tikander ja Hietaranta 2006: Someron vesienhoitosuunnitelma osaraportti I: Arimaan hoitosuunnitelma http://somero.fi/UserFiles/somero/File/AsuminenJaYmparisto/ymparistosuojelu/Vesiensuojelu/2006-03-13T12-49-5195.pdf

Syke ja Ely-keskukset, Avoimet ympäristötietojärjestelmät, Pintavesien tila (tiedot haettu 27.9.2016)